Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Kysely: huonokuuloisuus aiheuttaa kinaa joka kolmannen lähipiirissä

8.2.2021

Enemmistö suomalaisista ei ole edes selvittänyt, kuuleeko huonosti

Kuulontutkimukseen hakeutumista lykätään usein liian pitkään. Kuulo alkaa heikentyä kaikilla jo 40 ikävuoden jälkeen. Miehillä kuulo heikkenee herkemmin kuin naisilla. Lääketieteellisissä tutkimuksissa syyksi on esitetty estrogeenin kuuloa suojaavaa vaikutusta. Kuulotekniikan tammikuussa teettämä kysely paljastaa, että yli puolella suomalaisista on läheinen, jonka huono kuulo vaikeuttaa kanssakäymistä. Huonokuuloisuuden aiheuttamista väärinymmärryksistä ja kinoista on kokemusta 35 prosentilla vastaajista. Varsinkin miehiä joudutaan patistelemaan kuulontutkimuksiin. Lähes puolet miehistä kokee, että kuulo-ongelmat ovat muiden, itseä vanhempien ihmisten vaivoja - joka neljäs yli 65-vuotiaskin on tätä mieltä. Kuulonalenemaa voitaisiin kuitenkin viivyttää jopa kymmenellä vuodella, jos hoito aloitetaan ajoissa.

Yli joka toisella suomalaisella on vähintään yksi läheinen, jolla on niin heikko kuulo, että se vaikeuttaa kanssakäymistä. Tämä selviää Kuulotekniikan tammikuussa teettämästä kyselystä. Noin 60 prosenttia tietää, että oma läheinen ei ole käynyt kuulontutkimuksessa. Lisäksi osa on epävarma, onkohan kuuloa tutkittu.

- Kun ei kuule kunnolla, siitä seuraa herkästi väärinymmärryksiä ja kinaa. Sellaisesta on kokemusta yli joka kolmannella suomalaisella. Kokemuksia on kaikenikäisillä, mutta yli 45-vuotiailla osuus hieman kasvaa. Vääntöä saattaa olla omien vanhempien lisäksi puolison kanssa, arvioi Kuulotekniikan toimitusjohtaja Juha Hakala.

Joka viides kokee, että huonokuuloista on vaikea suostutella lähtemään kuulontutkimukseen. Varsinkin miehet ajattelevat sitkeästi, että kuulo-ongelmat ovat muiden, itseä vanhempien ihmisten ongelmia. Keskimäärin lähes puolet miehistä on tätä mieltä. Vielä 65-75-vuotiaista vastaajistakin 27 prosenttia ajattelee niin.

Kuulontutkimukseen hakeutuminen on aiheellista esimerkiksi silloin, jos joutuu usein pyytämään keskustelukumppania toistamaan sanomansa. Joka neljäs suomalainen tunnustaa kysyvänsä usein, mitä toinen sanoi.

Kuulotekniikan kyselytutkimukseen vastasi tuhat 18-75-vuotiasta suomalaista, joista puolet on miehiä ja puolet naisia. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan.

Apu jää käyttämättä

Suomalaiset eivät tutkituta kuuloaan kovin ahkerasti. Vain joka kolmannen suomalaisen kuulo on tutkittu viimeisen kolmen vuoden aikana. Eniten kuuloa on tutkittu alle 25-vuotiailta. Tätä selittävät armeijassa ja opiskelijoiden terveydenhuollossa tehdyt rutiinitarkastukset. Aktiivisuus kuulontutkimukseen hakeutumisessa ei juurikaan kasva iän myötä.

- Harva tietää, että kuulon heikkenemistä voidaan lykätä jopa kymmenellä vuodella, jos kuulokojeet otetaan ajoissa käyttöön. Ne aktivoivat kuulohermoa, mikä hidastaa prosessia. Silti noin 90 prosenttia lievästä tai keskivaikeasta kuulonalenemasta kärsivistä sinnittelee vuosia ilman kuulokojeita. Kuulontutkimuksissa kannattaisi käydä säännöllisesti, jotta vaivaa päästäisiin hoitamaan ajoissa, Hakala mainitsee.

Viidenkympin korvilla on selvä rajapyykki, jolloin asiaan kannattaisi havahtua. Yli 45-vuotiaista noin 40 prosenttia kertoo epäilevänsä tai tietävänsä, että oma kuulo on heikentynyt. Miesten osuus on naisia selvästi suurempi. Miehistä 13 prosenttia kertoo, että omat läheiset ovat jo patistelleet heitä kuulontutkimukseen. Määrä on puolet suurempi kuin naisilla.

Miehet karsastavat naisia enemmän

Asenteet kuulokojeita kohtaan ovat parantuneet, kun markkinoille on tullut aiempaa huomaamattomampia kuulokojeita. Jopa 92 prosenttia vastaajista kokee, että kuulokojeet ovat kuin silmälasit: tarpeellinen apuväline.

Miehet karsastavat kuulokojeita enemmän kuin naiset. He kokevat useammin, että kuulokojeet saavat ihmisen näyttämään vanhalta.

- Ennakkoluulot loivenevat iän myötä, kun kokemusta aiheesta kertyy. Kaverille on kenties hankittu pienikokoiset kuulokojeet, jotka eivät olekaan mummon alushousujen värisiä proteeseja, niin kuin vielä pari vuosikymmentä sitten, Hakala kuvailee.

Kuulokojeisiin liitetyt nolouden tunteet näyttävät helpottavan 55 ikävuoden jälkeen. Sitä vanhemmista alle joka kymmenes kokee noloksi käyttää itse kuulokojeita. Epämiellyttävimpänä ajatusta kuulokojeiden käytöstä pitävät alle 35-vuotiaat.

- Kuulokojeet eivät ole vain ikääntyneille. Kyselyn vastaajista kolme prosenttia kertoo käyttävänsä itse kuulokojeita. Heitä löytyy kaikista ikäryhmistä, vaikka toki yli 65-vuotiaiden osuus on suurin. Huonokuuloisuuteen voi olla monia syitä. Se voi olla synnynnäistä tai puhjeta jo varhaisella iällä, Hakala muistuttaa.

(Kuulotekniikka Oy)

 



» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

< Edellinen | Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi