| 14.2.2019
Asbestikuidut voivat takertua esimerkiksi palomiesten ja kaivoksissa työskentelevien työvaatteisiin. Asbestikuiduilla likaantuneet työvaatteet peseytyivät hyvin normaalissa vesipesussa, mutta pesulatyöntekijöiden ja varustehuoltajien on kuitenkin syytä käyttää suojaimia asbestikuituja sisältävää pyykkiä käsitellessään. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen ja Pelastusopiston tutkimuksesta.
- Pesulaa on aina informoitava, jos edes epäillään työvaatteiden likaantuneen asbestikuiduille, muistuttaa vanhempi tutkija Juha Laitinen Työterveyslaitoksesta.
Hyvä pesulahygienia vaatii asbestikuituja sisältävän pyykin näkyvän merkkaamisen ja pyykin erottelun jo pesulan vastaanotossa. Pesussa käytettävien pesukoneiden ja kuivausrumpujen poistoilmat on johdettava suoraan ulos suodattamisen jälkeen.
- Esipesuohjelman pitää olla tehokas, pääpesuja on oltava vähintään kolme ja huuhtelun oltava erittäin hyvä, listaa Laitinen.
Asbestikuidut irtoavat hyvin pesussa
Pelastusopiston aloitteesta käynnistetyssä hankkeessa arvioitiin asbestikuitujen kykyä tarttua sammutusasuihin ja työtakkeihin sekä niiden peseytymistehokkuutta normaalissa pesussa. Myös pesulassa mitattiin asbestikuitupitoisuuksia pyykkien käsittelyn aikana ilmasta, pinnoilta ja pesuvesistä.
- Suurin mitattu asbestikuitukuorma työtakista oli 2300 kuitua neliösenttimetrillä. Työntekijöiden hengitystiealtistumiset pesuloissa pysyivät alle puhtaan sisäilman raja-arvon (0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä), kun työvaatepyykin pakkaamisessa käytettiin saumastaan itsesulavia pesupusseja, jotka siirrettiin suoraan pesukoneeseen, kertoo Laitinen.
Koko altistumisketju työpaikalta pesulaan on tunnistettava
Asbestia päätyy työvaatteisiin yllättäviä reittejä. Pelastuslaitoksilla palomiehet joutuvat avaamaan ja sammuttamaan rakenteita, jolloin heidän sammutusasut voivat altistua asbestikuiduille.
Myös kaivoksissa ja rikastamoissa esiintyy asbestikuituja, jotka takertuvat työntekijöiden vaatteisiin.
- Onkin erittäin tärkeää tunnistaa koko altistumisketju työpaikalta pesulaan pyykin lajittelemiseksi mahdollisesti asbestikuituja sisältäviin ja puhtaisiin siviilivaatteisiin. Näin vältytään riskiltä, että asbesti tarttuisi myös "puhtaisiin" vaatteisiin, sanoo Juha Laitinen.
- Työvaatteiden likaantumisongelmaa on mahdollista vähentää lyhytaikahaalareiden avulla, jotka hävitetään ongelmajätteisiin asbestille altistavan työsuorituksen jälkeen. Näin toimitaan asbestisaneeraustyömailla. Tämä ei kuitenkaan onnistu esimerkiksi sammutusasujen tapauksessa, muistuttaa erikoistutkija Marko Hassinen Pelastusopistolta.
- Pidempään käyttöön tarkoitetut työvaatteet pitää vaihtaa vuoron jälkeen asbestikuitukuorman lisääntymisen estämiseksi ja paketoida itsesulaviin pesupusseihin, jotta ne voidaan siirtää suoraan pesukoneisiin.
- Pelkästään asbestikuiduille likaantuneen pyykin pesuun erikoistuneiden pesuloiden käyttö olisi tavoitetilanne tulevaisuudessa, mutta se edellyttäisi pyykkien keskittämistä ja lisäisi vara-asusteiden tarvetta merkittävästi. Tärkeintä on, että asiakkaat tietävät vastuunsa lähettäessään pyykkiä ja pyykin vastaanottavassa pesulassa ollaan tietoisia mm. tässä hankkeessa esitetyistä pyykinkäsittelyn varotoimenpiteistä, jatkaa Laitinen.
Säännöllisesti asbestille altistuvat on ilmoitettava ASA-rekisteriin
ASA-rekisteri on syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri, jota ylläpitää Työterveyslaitos. Jos ammatissa säännöllisesti altistuu asbestikuiduille, tulee pesulatyöntekijät ja varustehuoltajat ilmoittaa ASA-rekisteriin sekä heidän altistumista ja terveyttä tulee seurata tehostetummin.
"Asbestille altistuneiden työvaatteiden varustehuollon toimivuuden testaaminen" -hankkeessa arvioitiin asbestikuitujen kykyä tarttua sammutusasuihin ja työtakkeihin sekä niiden peseytymistehokkuutta normaalissa pesussa. Pesukoneiden ja kuivausrumpujen puhtautta arvoitiin asbestikuiduille kontaminoituneiden vaatteiden pesun jälkeen ja lisäksi arvioitiin seuraavan pyykin kontaminaatioriskiä. Myös pesulassa mitattiin asbestikuitupitoisuuksia pyykkien käsittelyn aikana ilmasta, pinnoilta ja pesuvesistä, käytettäessä perinteistä sekä puhdas paloasema -ajattelun mukaista menetelmää työvaatteiden käsittelyssä. Hankkeessa oli mukana kaksi pesulaa Sakupe Oy ja Lindström Oy. Lisäksi Boliden Kylylahti Oy oli mukana kaivosten ja rikastamojen edustajana.
Hanketta rahoittivat tai muutoin tukivat Työsuojelurahasto, Lindström Oy, Sakupe Oy, Boliden Kylylahti Oy, Työterveyslaitos ja Pelastusopisto. Koulutusmateriaalin tekoa on tukenut Palosuojelun Edistämissäätiö. Hankkeen tuloksista kerrotaan muun muassa Suomen Palopäällystöliiton koulutuskiertueella 2019.
Hankkeen verkkosivut
(Työterveyslaitos ja Pelastusopisto)
|
