| 11.2.2019
Sopivasti jäinen katu ja huomion herpaantuminen puhelinta selatessa. Yhtäkkiä löydät itsesi maasta taivaalle tuijottelemasta. Moni kysyy itseltä ensimmäisenä mitä tapahtui ja näkikö kukaan, vaikka tärkeämpi kysymys voisi olla: "Miksi liukastuin?"
Joka kolmas 65 vuotta täyttänyt henkilö kaatuu vuosittain, eli kaatumiset ovat tavattoman yleisiä. Kun selviää vain säikähdyksellä, on helppo ajatella, ettei kaatuminen ole niin vakavaa: ei sentään auton alle jääty. Kuitenkin vähintään joka toinen kaatuminen aiheuttaa jonkin vamman ruhjeista venähdyksiin ja 5-10 % kaatumisista aiheuttaa vakavan vamman, kuten luunmurtuman tai päävamman. Lonkka-, ranne- ja olkavarren yläosan murtumista yli 90 % aiheutuu kaatumisesta.
"Aina liukastuessa ei onneksi käy pahasti, mutta mitä enemmän ikävuosia kertyy, sitä todennäköisemmin seurauksetkin ovat vakavia", kertoo Voimisteluliiton projektipäällikkö Jenni Tuomela.
Usein liukastuminen on monen asian summa: jäiset kulkureitit, huono valaistus, kiireessä voi tulla hosuttua.
"Kaatumisen syy on hyvä selvittää, koska moneen tekijään voi vaikuttaa. Syynä voi olla esimerkiksi huono tasapaino, alentunut lihasvoima tai kävelyvaikeudet", Tuomela sanoo.
Tasapaino- ja lihasvoimaharjoitteet pitävät pystyssä
Onneksi tehokkain yksittäinen tapa pienentää omaa kaatumisriskiä on yksinkertainen: liikunta. Tasapainon harjoittaminen ja haastaminen sekä lihasvoiman kasvattaminen turvallisesti pitää aistit hereillä ja tasapainon korjauskeinot selkäytimessä.
"Liikkuminen ilman hyvää tasapainon hallintaa on haastavaa. Tasapainoa voi harjoittaa erilaisilla täsmäharjoitteilla, esimerkiksi tasapainolaudalla tai -tyynyllä", ohjeistaa Tuomela. "Myös tanssi ja jumpat, joissa liikesuunnat vaihtuvat ja liikkujan täytyy mukauttaa omaa liikkumistaan jatkuvasti sekä liikesarjan että muiden liikkujien mukaan ovat erinomaisia tasapainon kehittämiseen ja ylläpitoon."
Kuten aina kehitykseen tähtäävässä harjoittelussa, tulee myös tasapainoa harjoittaa säännöllisesti ja monipuolisesti haastetta vähitellen lisäten. Yhdellä jalalla seisominen harjoittaa tasapainoa aikansa, mutta jotta kehitys jatkuu ja siirtyy arjen tekemiseen, harjoitukset on hyvä siirtää arkisiin tilanteisiin ja haastetta lisätä.
Pelkkä tasapainoharjoittelu ei kuitenkaan riitä: etenkin isot lihasryhmät alaraajoissa, eli pakarat ja reidet, kannattaa pitää lyönnissä.
"Jaloista täytyy löytyä riittävästi voimaa ja nopeutta, jotta tasapainon ylläpitämiseksi tarvittavat liikkeet on mahdollista tehdä ja pystyssä pysyy myös haastavammissa olosuhteissa. Siksi hyvä lihasvoima etenkin alaraajoissa on välttämättömyys", kertoo Tuomela. "Kyykky tai pari tv:tä katsellessa tai kahvia keittäessä ei olisi kenellekään haitaksi, ja säännöllinen lihasvoimaharjoittelu ohjatusti jumpassa monipuolistaa harjoittelua."
Myös rajoitteet nivelten liikkuvuuksissa, etenkin jalassa ja nilkassa, näkyvät kävelyn turvallisuudessa. Siksi nivelten riittävästä liikkuvuudesta on tärkeää huolehtia, sillä esimerkiksi nilkan alentunut liikkuvuus vaikuttaa merkittävästi kävelyn turvallisuuteen ja kaatumisriskiin.
Pitääkö liukastumista nyt ruveta murehtimaan ja pelkäämään? Ei missään nimessä, mutta riskitekijöiltä ei kannata ummistaa silmiään. Säännöllinen viikoittainen liikunnan harrastaminen on tehokas tapa pitää itsensä myös todennäköisemmin pystyssä, ja erilaisissa jumpissa ja tanssitunneilla saat samalla kertaa harjoitettua monia niistä tekijöistä, joita tarvitaan liukkailla keleillä. Tärkeintä on löytää itselleen mukavin ja sopivin tapa liikkua, joka aidosti tuottaa myös iloa. Terveysvaikutukset tulevat mukavana kylkiäisenä ja tulokset näkyvät myös jäisillä kaduilla kävellessä.
(Suomen Voimisteluliitto)
|
