Uusi laki kiristää henkilöstön rokotusvaatimuksia maaliskuun alusta
Helsinki
6.2.2018
Yhä isompi osa sairaanhoitohenkilökunnasta ottaa
influenssarokotuksen. STT:n keräämät tiedot osoittavat, että
sairaanhoitopiireissä henkilöstön rokotuskattavuus on noussut
kauttaaltaan viime vuosien aikana.
Viisi vuotta sitten esimerkiksi Itä-Savon sairaanhoitopiirissä vain
kolmannes työntekijöistä otti kausi-influenssarokotuksen. Nyt vastaava
luku on yli 70 prosenttia.
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä Siun
sotessa alle puolet erikoissairaanhoidon lääkäreistä ja kymmenesosa
hoitajista oli ottanut influenssarokotteen viisi vuotta sitten, kun taas
viime influenssakautena vastaavat prosenttiluvut ovat reilut 90 ja 80
prosenttia. Viime vuonna koko henkilöstöstä vajaa 64 prosenttia oli
rokotettu kausi-influenssaa vastaan, kun nyt osuus on reilut 80
prosenttia.
Vastaava kehitys toistuu muissakin sairaanhoitopiireissä.
Influenssarokotusten merkitykseen potilasturvallisuuden parantamisessa
on havahduttu jo ennen kuin lainsäätäjät ovat tarttuneet asiaan.
Maaliskuun alusta myös laki vaatii, että sosiaali- ja terveydenhoitoalan
henkilöstön tulee olla aiempaa kattavammin rokotettu muun muassa
kausi-influenssaa vastaan.
Uusi tartuntatautilaki määrää, että tiloissa, joissa on riskiryhmiin
kuuluvia, saa vain erityistapauksissa käyttää työntekijöitä, joilla on
puutteellinen rokotesuoja.
Suunenäsuojuspakko kannustaa ottamaan rokotteen
Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä kertoo, että periaatteena heillä
on, että säännöllisesti potilastyössä olevilla on maaliskuun alusta
alkaen oltava rokotussuoja. Sen puuttumiselle täytyy olla pätevä syy,
kuten merkittävä rokoteallergia.
– Sairaanhoitopiirimme ohje siitä, että henkilön, joka ei ole ottanut
influenssarokotusta, tulee käyttää suunenäsuojusta potilaan
lähihoidossa, on jonkin verran voinut lisätä rokotusmyöntyvyyttä,
Rintala toteaa.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloiden henkilökunnasta
influenssarokotteen oli ottanut vielä neljä vuotta sitten vain alle
kolmannes. Nyt näin on tehnyt jo yli 70 prosenttia. Teho-osastoilla,
hematologisilla osastoilla ja syöpäosastoilla kattavuus on yli 90
prosenttia.
– On myös yksiköitä, joissa kattavuus on perinteisesti ollut hyvin
korkea, 100 prosenttia. Lasten- ja nuortenklinikka on tästä hyvä
esimerkki, Rintala sanoo.
Toimivaa järjestelmää yritetty vuosia
Kymenlaakson sairaanhoitopiirin Carean infektioylilääkäri Risto
Pietikäinen toteaa, että hänen sairaanhoitopiiristään on vain niukasti
tietoa saatavilla. Ongelmana on, että Carealta puuttuu sekä
tietokoneohjelma rokotuskattavuuden seuraamiseen että sovellus ePiikki,
joka on käytössä monessa muussa sairaanhoitopiirissä. ePiikki antaa
reaaliaikaisen tiedon siitä, kuinka monta työntekijää on rokotettu,
ilman että rokotettujen henkilötietoja paljastetaan.
– Olen vuosia yrittänyt saada meillekin jotain toimivaa järjestelmää siinä onnistumatta, Pietikäinen sanoo.
Pietikäinen arvioi, että rokotuskattavuus koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon piirissä on tällä hetkellä noin 60 prosenttia.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ePiikki-sovellus on käytössä. Sen
avulla kuka tahansa voi tarkistaa sairaanhoitopiirin rokotuskattavuuden.
Koko henkilökunnasta tällä hetkellä 83 prosenttia on ottanut
influenssarokotuksen. Infektiosairauksien ylilääkäri Jaana
Leppäaho-Lakka sanoo, että sairaalahenkilöstön rokotuskattavuus viime
vuonna oli huono, alle 50 prosenttia. Tietoja koko sairaanhoitopiirin
tilanteesta aiempina vuosina ei ole.
Tähän mennessä kukaan ei ole keskitetysti seurannut, kuinka kattavasti
sosiaali- ja sairaanhoidon henkilökunta on ottanut
kausi-influenssarokotuksen. Eri sairaanhoitopiirien tilastot eivät ole
olleet vertailukelpoisia.
Nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on luonut kaavan, jolla
rokotuskattavuudet voidaan laskea niin, että luvut ovat
yhteismitallisia. Kaava on käytössä ensi kertaa tällä kaudella, ja
tiedot kerätään maaliskuun lopun jälkeen.
(STT)
|
