Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!

3T Ratkaisut Oy - Luotettava



Pitkä sairausloma povaa työkyvyttömyyseläkettä

Sairauspäivärahakauden pituus ennustaa jopa diagnoosia herkemmin työkyvyttömyyttä

Helsinki 7.1.2018

Pitkä sairausloma nostaa riskiä jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Mitä enemmän ihmiselle kertyy sairauspäivärahoja, sitä korkeammaksi riski nousee. Asia havaittiin Turun yliopiston, Kelan ja ETK:n tutkimuksessa, jossa selvitettiin sairauspäivärahakauden keston vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä.

Riski on suurin työntekijöillä ja työelämän ulkopuolella olevilla. Matalin riski on ylemmillä toimihenkilöillä, mutta toisaalta heidän kohdallaan sairauspäivärahakauden pituus näyttäisi ennustavan työkyvyttömyyseläkettä jopa voimakkaammin kuin muilla ammattiryhmillä, sanoo projektitutkija Laura Salonen Turun yliopistosta.

Jossain määrin tulokset voivat johtua jo työpaikoista, Salonen pohtii. Työpaikka määrittää sen, minkä asteisella työkyvyllä ihminen pystyy jatkamaan työssään. Ylemmät toimihenkilöt voivat pystyä jatkamaan pidempään osittaisella tai alentuneella työkyvyllä, kun taas fyysisesti raskaassa työssä se voi olla hankalampaa.

Sairaana töissä sinnitteleminen on ylemmille toimihenkilöille hyvin tyypillistä, sanoo Akavan lakimies Paula Ilveskivi. Jos työntekijä ei ole töissä tietokoneensa edessä, töitä tehdään usein kotona.
– Jos tulee pitkiä sairauspoissaoloja, silloin on yleensä kyse jo jostakin vakavasta, hän sanoo.

Ilveskiven mukaan ylempien toimihenkilöiden sitoutuminen työhön on myös hyvin voimakasta. Organisaatioissa voi olla vaikeaa löytää sijaista asiantuntijatehtävässä olevalle, jolloin tämä saattaa jatkaa töitä eikä malta jäädä tarpeelliselle sairauslomalle.

Eri diagnoosien yhteyksistä tarvitaan jatkotutkimusta

Tutkimuksessa havaittiin, että sairauspäivärahan pituus on jopa tärkeämpi työkyvyttömyyden ennustaja kuin sairauspäivärahan diagnoosi.

Kauden pituus näytti nostavan voimakkaasti työkyvyttömyyseläkeriskiä, kun sairauspäivärahaa saatiin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella. Diagnoosiryhmien väliset erot olivat kuitenkin pieniä eikä näitä eroja testattu. Tämän tutkimuksen perusteella ei siksi Salosen mukaan voi sanoa, mikä diagnooseista oli kaikkein voimakkaimmin yhteydessä pituuteen.

– Jatkotutkimusta olisikin tehtävä sairauspäivärahan diagnoosin yhteydestä työkyvyttömyyseläkkeeseen eri ammattiryhmissä, Salonen sanoo.

Miten tavoittaa työttömät?

Salonen ottaa esiin kolme asiaa, joihin tulisi hänen tutkimustulostensa perusteella kiinnittää huomiota. Ensinnäkin niin sanottuja turhia sairauspäivärahoja pitäisi saada vähennettyä.
– Erityisen kriittistä on se, etteivät ne pääsisi kertymään, mikäli halutaan vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Toiseksi pitäisi miettiä, miten työelämän ulkopuolella olevat otetaan huomioon. Heidän riskinsä jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle oli korkein koko tutkimuksen ajan, riippumatta sairausjakson pituudesta tai diagnoosista.

– Heistä yli puolet oli pitkäaikaistyöttömiä. He ovat sellainen ryhmä, joita eivät kosketa ollenkaan interventiot tai työterveyshuollon toimet.
Huolestuttava ryhmä ovat Salosen mielestä myös he, jotka eivät saaneet lainkaan sairauspäivärahoja mutta joilla oli silti riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kolmas asia olisikin tehdä jatkotutkimusta siitä, keitä tähän ryhmään kuuluu ja mikä saa heidät siirtymään suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle.

(STT)

 

Työkyvyttömyysriskit vaihtelevat työpaikkojen kesken. 

 


Sähköposti säppiin – työpäivä ei saisi levähtää ympärivuorokautiseksi

Työkyvyttömyysriskit eivät ole samanlaisia kaikilla työpaikoilla, pohtii projektitutkija Laura Salonen Turun yliopistosta.

– Jopa niinkin laajan kattotermin kuin ammattiryhmän tasolla on eroja. Siksi jokaisella työpaikalla pitäisi pystyä tunnistamaan tekijät, jotka juuri kyseisessä työpaikassa nostavat työkyvyttömyysriskiä, Salonen sanoo.

Ylempien toimihenkilöiden työpaikoilla yksi erityisen kuormittava tekijä on työaika, sanoo Akavan lakimies Paula Ilveskivi. Kun varsinainen työaika loppuisi esimerkiksi viideltä, töitä saatetaan jatkaa vielä illalla kotona. Työhön sidottu aika kasvaa ja tärkeä palautumisaika lyhenee.
Työnantajan voi olla vaikeaa seurata, kuinka paljon töitä tehdään vapaa-ajalla. Joissain yrityksissä on Ilveskiven mukaan päädytty siihen, että sähköposti yksinkertaisesti suljetaan tietyksi ajaksi.
Omat ongelmansa tuovat myös matkustelu ja aikaerot.

– Jos ajatellaan esimerkiksi töitä, joissa ollaan mukana kansainvälisessä bisneksessä, niin kun meillä pitäisi nukkua, toisella puolella maailmaa ollaan parhaassa työpäivässä meneillään.

Kuormittavuusongelmat vaihtelevat hyvin paljon aloittain. Esimerkiksi julkisella puolella opetustoimessa kuormittavat Ilveskiven mukaan muun muassa väkivallan uhka ja sisäilmaongelmat.

(STT)




» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.3tonline.fi

< Edellinen | Seuraava >

<< Takaisin

Kommentoi uutista

Ladataan kommentteja, hetki...


HSEQ Online - Kattava, ketterä ja kehittyvä pilvipalvelu

Palvelun tarjoaa: 3T Ratkaisut Oy - Ratkaisevasti parempi työpäivä


Bookmark and Share

© 3T Ratkaisut Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 010 2310 340 | Kumitehtaankatu 5, 04260 Kerava | www.3tratkaisut.fi
010-yritysnumeroiden puheluhinnat: 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (sis.alv 24 %))