Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Työntekijän voi olla vaikea puuttua huonoon sisäilmaan

Moni ongelmista raportoiva kokee syrjintää

Tampere 17.12.2017

Huonosta sisäilmasta kärsitään monella työpaikalla, mutta asian ottaminen esille ei ole työntekijälle aina helppoa. Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan sisäilmaongelmista kärsivät kokevat tulevansa syrjityiksi muita useammin.

Myös sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyssä on havaittu, että oireilusta raportoivia ei välttämättä uskota.
– Kaikki työntekijät eivät edes haluaisi kertoa asiasta, jotta eivät joutuisi hankaluuksiin, kertoo työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.

Huonosta sisäilmasta kärsiminen on myös usein yksilöllistä. Ongelmasta kertovaa ei aina oteta todesta, jos muilla ei ole oireita.

Tiedonsaantikin voi Ojanperän mukaan kangerrella. Työpaikan sisäilmatutkimuksen tuloksista ei aina kerrota avoimesti. Tieto olisi tärkeää varsinkin niille, joilla on meneillään ammattitautitutkimus. Se ei etene, jos mittaustuloksia työpaikalta ei saada eikä niiden yhteyttä työntekijän oireisiin voida arvioida.
– Tietoja on jouduttu pyytämään työterveyshuollosta. Työnantaja ei ehkä halua kertoa tutkimuksista, jotta ei lisäisi pelkoa työntekijöiden keskuudessa. Kuitenkin tietämättömyys lisää pelkoa enemmän.

Syrjintää asenteissa ja työtehtävissä

Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan syrjintää kokevat erityisesti ne työntekijät, jotka raportoivat homeesta. Heistä 26 prosenttia kertoi kokeneensa syrjintää pomojen sekä muiden työntekijöiden asenteissa. Luku on kaksinkertainen verrattuna niihin, jotka eivät raportoineet sisäilmahaittoja.

Syrjintäkokemuksia ilmeni myös työn ja työvuorojen jaossa sekä tiedonsaannissa, summaa tutkimusta johtanut sosiaalipsykologian yliopistonlehtori Eerika Finell.
– Vastaajat kokivat, että työpaikalla pimitettiin sisäilmaan liittyvää tietoa.
Aineistona olivat ihmisten kirjoitukset sisäilmaongelmista sekä Tilastokeskuksen vuoden 2013 laaja työolokysely. Siinä kyseltiin myös kokemuksia puutteellisesta ilmanvaihdosta ja homeesta sekä syrjinnästä.

Finell huomauttaa, että tilastoista ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä syy-seuraussuhteista.
– Syrjintäkokemukset voivat johtua osittain siitä, että työntekijät uhattuina herkistyvät huomaamaan kaikenlaiset säröt vuorovaikutuksessa.

Vaarana jääminen tyhjän päälle

Tutkimuksessa ei selvitetty palkansaajien oireita tai niiden aiheuttajia vaan ainoastaan kokemuksia.

Käypä hoito -suosituksen mukaan rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä, mutta mitään "hometalosairautta" ei ole voitu todistaa. Potilasta pitää kuitenkin hoitaa suositusten mukaan. Myös rakennustekniset tutkimukset ovat tarpeen jo työsuojelulakien mukaan, jos epäillään kosteusvauriota.

Ojanperä pitää tärkeänä sitä, että oirehtivalle etsitään ajoissa uusia tiloja, joissa hän voi työskennellä. Muuten tilanne voi käydä niin pahaksi, että ihminen joutuu pitkälle sairauslomalle.
– Ammattitautidiagnoosin saaminen voi olla hyvin vaikeaa sisäilmaongelmaiselle, sillä ammattitautina tunnustetaan vain astma. Jos Kela tulkitsee, että ihminen ei ole työkyvytön vaan työpaikkakyvytön, häneltä voidaan evätä sairauspäiväraha. Pahimmassa tapauksessa ihminen jää tyhjän päälle.

 

(STT)

 

 

 

Toiset oireilevat paljon, toiset eivät lainkaan 

– Tilastokeskuksen työolokyselyssä 37 prosenttia palkansaajista katsoi, että työpaikan sisäilma haittaa eriasteisesti heidän työtään.

– Vastaajia vuonna 2013 oli noin 4 900.

– Hometta epäili työympäristössä runsas kymmenesosa vastaajista.

– Yhtä moni piti puutteellista ilmanvaihtoa erittäin tai melko paljon rasitusta aiheuttavana haittatekijänä.

– Työn fyysiset haitat kuten melu, kylmyys ja raskaat nostamiset ovat yleisimpiä työntekijäammateissa, mutta huono ilmanvaihto on poikkeus. Toimihenkilöt ja työntekijät kärsivät siitä yhtä paljon.

– Ihmiset voivat oireilla hyvin eri tavalla, ja jotkut eivät oireile lainkaan.

– Sisäilmaa huonontavat esimerkiksi puutteet ilmanvaihdossa, homeitiöt, päästöt rakennusmateriaaleista ja riittämätön siivous.

Lähteet: Tilastokeskus, Työsuojeluhallinto, Tampereen yliopisto

Pieni pintaremontti ei auta

Sisäilmaongelmista huolimatta toimistorakennuksia saatetaan vuokrata aina uusille yrityksille, sanoo Sisäilmasta sairastuneet -yhdistyksen hankevastaava Katja Minkkinen. Hänen mukaansa tiloihin tehdään pientä pintaremonttia ja otetaan uusi vuokralainen.
– Kun edellinen yritys on lähtenyt pois, koska työntekijät eivät pysty enää olemaan siellä, tilat pistetään uudestaan vuokralle. Ketjuttamista voidaan tehdä niin kauan, kunnes joku katsoo asian loppuun asti ja esimerkiksi työsuojelutarkastaja määrää tilat korjattaviksi.

Minkkisen mukaan toimitiloja vuokraavat myös kolmannen sektorin toimijat tai kunnat, jotka sijoittavat niihin sosiaali- ja terveysalan yksiköitä ja väistötiloja.
– Rakennuksiin voidaan sijoittaa esimerkiksi vanhain- ja hoivakoteja, joiden asukkaat eivät useinkaan voi valittaa huonosta sisäilmasta. Kaikkein huonommat tilat, jotka eivät kelpaa kenellekään, ovat sitten vastaanottokeskuksia.
Myös sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn jäsenkysely viime vuodelta osoittaa, että sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa on suuria puutteita sisäilman laadussa. Esimerkiksi kosteusvaurioita, homeen hajua ja näkyviä homekasvustoja on vähintään joka viidennellä terveydenhuollon työpaikalla.

Minkkisen mukaan yritysten ja julkishallinnon toimijoiden kannattaisi tarvittaessa ottaa yhteyttä edelliseen vuokralaiseen ja kysyä, miksi se lähti tiloista pois.

 

 




» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi