Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Poliisit kokevat, että heihin kohdistuva väkivalta kuuluu työhön

Tutkija: Huolestuttavaa, jos väkivalta hyväksytään osana työtä – "Poliisin pitäisi päästä terveenä kotiin"

Helsinki 25.10.2017

Komisario Henri Rikander pitää huolestuttavana, jos poliisit kokevat, että itseen kohdistuva väkivalta kuuluu työhön.
– Väkivallan ei pidä kuulua kenenkään työhön. Poliisin pitäisi päästä terveenä kotiin. Ei pitäisi sietää lyömistä tai potkimista. On vaara, että poliisissa siedetään yhä vakavampaa väkivaltaa eikä tapauksista tehdä ilmoituksia, Rikander sanoo STT:lle.

Poliisien suhtautuminen väkivaltaan käy ilmi Rikanderin vasta julkaistusta tutkimusartikkelista. Siinä haastateltiin 20:tä Sisä-Suomen poliisilaitoksella työskennellyttä poliisia, jotka olivat hiljattain joutuneet työtehtävissään väkivaltaiseen tilanteeseen. Rikander työskentelee Poliisiammattikorkeakoulussa voimankäytön tutkijana ja tekee aiheesta väitöskirjaa.

Haastatteluun osallistuneet pitivät poliisiin kohdistuvan väkivallan määrää pienenä. Tämä siitäkin huolimatta, että poliisiin kohdistettu väkivalta on tilastojen mukaan kaksinkertaistunut vuodesta 1999 viime vuoteen, artikkelissa todetaan.

Kivun aiheuttaminen suututtaa

Suhtautuminen työssä kohdattuun väkivaltaan riippuu artikkelin mukaan sen laadusta. Pureminen, hiuksista repiminen ja kasvoille sylkeminen meni haastateltavien mukaan "reilun tappelun" ulkopuolelle.
– Hiuksista repimiseen en ollut varautunut. Se on epäreilua ja alkoi vituttamaan. Ei se, että lyödään [poliisia], yksi artikkelia varten haastateltu poliisi sanoi.

Jos väkivalta aiheutti kipua, vastaajat kertoivat suuttuneensa.
– [Poliisiin osuneen lyönnin jälkeen] Ensimmäinen ajatukseni oli, että saatanan mulkku. Sitä ei olisi voinut sen paremmin kohdella. Se sai hyvää ja asiallista palvelua. En ollut provosoinut sitä tai muutakaan.

Tuohtumuksesta huolimatta haastatellut poliisit kertoivat selvinneensä ilman ylilyöntejä, vaikka "teki mieli tirvaista päin näköä" -tyyliset vastaukset eivät artikkelin mukaan olleet tavattomia.

Aseenkäytössä epävarmuutta

Kolme haastatteluun osallistuneista poliiseista oli ollut tilanteessa, jossa poliisin kohtaamalla ihmisellä oli ollut ase. Kaikkiin tapauksiin liittyi artikkelin mukaan epävarmuus omasta aseenkäytöstä. Poliisit miettivät aseenkäytön edellytyksiä ja sitä, mitä ampumisesta seuraisi. He myös miettivät, miten itselle käy.
– Aseella uhatessa ajattelin, että kumpi tässä ampuu ensin. Ei ole koskaan ollut näin paskaa tilannetta.

Rikanderin mukaan aseenkäyttöön kuuluu epävarmuus ja vaihtoehtojen punnitseminen.
– Vastuu on sillä, joka liipaisimesta vetää, eli poliisilla. Se on niin kovaa vastuuta, että poliisin pitää kyetä arvioimaan, mitä seurauksia liipaisimesta vetämisellä on.

Rikanderin mukaan konemaisuus ei ole toivottavaa aseenkäyttötilanteissa kuten ei sekään, ettei pystytä tekemään päätöstä.

(STT)

Poliisin kohdistettu väkivalta on kaksinkertaistunut vuodesta 1999.


 


Monesti väkivalta tulee poliisille yllätyksenä

Poliisiammattikorkeakoulun artikkelin mukaan poliisipartiot lähtivät tehtäviin monesti hyvinkin puutteellisilla tiedoilla. Lähes puolessa tapauksista partio sai kokonaiskuvan tilanteesta vasta päästyään paikalle.
– Tilanne tuli ihan puskista. Ei siihen osannut varautua, että sillain pillastuu, yksi artikkeliin haastateltu poliisi sanoi.
– En ollut lainkaan varautunut, että siinä vaiheessa voi vielä tulla.

Lähtötietojen puutteellisuus johtui artikkelin mukaan osassa tapauksista siitä, ettei millään taholla – poliisilla, hätäkeskuksella tai itse ilmoittajalla – ollut enempää tietoa. Toistaalta tietoa oli eri viranomaisilla, jopa toisella poliisipartiolla, mutta se ei välittynyt tehtävää hoitavalle partiolle.

Kamerat lisäävät itsetietoisuutta – "Tiedostin, että tallentuu"

Osa haastateltavista kertoi arvioineensa toimintaansa siitä näkökulmasta, miten kohdehenkilö suhtautuu poliisiin tulevaisuudessa.
– Sillä on niin kova historia, että sen kanssa tullaan olemaan tekemisissä vielä monta kertaa. Seuraavan partion on sinne helpompi mennä, kun asiat on mennyt poliisin kanssa hyvin.

Haastateltavat kertoivat olleensa väkivaltatilanteissa tietoisia siitä, että heitä tarkkaillaan ja että heidän toimintaansa saatetaan arvioida jälkeenpäin. Valvontakamerat tai kamerakännyköillä kuvaaminen saattoivat korostaa itsetietoisuutta.
– Tiedostin, että tallentuu. Tämä tunne tuli viimeistään, kun kohdehenkilö oli maassa, että nyt pitää himmata.

Ulkoisena kontrollina toimi myös partiokaveri ja tämän antamat ohjeet.
– Huomasin, että partiokaveria vitutti - -. Kaveri ei ole hermoheikko mutta halusin varmistaa että ei tule mitään.

(STT)



» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi