16.12.2016
Työajat ovat keskeisesti
määrittelemässä työmarkkinoita, työsuhteita ja ihmisten arkea.
Työaikojen järjestämisestä, kuten työajan pidennyksestä, loma-aikojen
lyhentämisestä, arkipyhien siirtämisestä ja paikallisesta sopimisesta on
etsitty ratkaisuja Suomen talousongelmiin.
Työaikojen virallinen
säätely kellonajan ja kalenterin mukaan jää kuitenkin marginaaliseen
asemaan erityisesti tietotyöammateissa, joissa työtä tehdään pikemminkin
työn vaatimiin aikoihin kuin virallisen työajan mukaan kellonaikoja
noudattaen.
Näin osoittaa YTM Soja Ukkolan
väitöskirja it-alan työaikakulttuureista. Väitöskirja Koodattu aika –
Ristiriitaisuuksien aikakulttuurit tietotyössä tarkastettiin Lapin
yliopistossa 18. marraskuuta 2016.
Työsuojelurahasto tuki väitöskirjatyötä tutkijastipendillä (114048) ja loppuunsaattamisstipendillä.
Työaika on jokaisen oma asia
Ukkola
havaitsi tutkimuksessaan, että tietotyössä ei työskennelty perinteisen
normaalityöajan mallin mukaan. Kellonaikaan pohjautuva työaikamalli on
perua teollisen työn organisointitavasta, johon kuului työnantajan
harjoittama tarkka työajan seuranta.
Asiantuntijatyössä työ on
henkilökohtaistunut – siitä on henkilökohtainen vastuu. Niin myös
työaika on henkilökohtaistunut: se on jokaisen oma asia.
Kuitenkin
henkilökohtaistuminen törmää työntekijöiden riippuvuuteen toisistaan,
mikä johtaa muun muassa jatkuvaan työpäivän katkoksellisuuteen.
Vaihtelua tilanteiden mukaan
Ukkolan
väitöskirjassa hahmottuu teollisen yhteiskunnan synnyttämän
normaalityöajan käsitteen ja mallin rinnalle vaihtelevan työajan malli.
Työaika
voi vaihdella päivittäin, viikon, kuukauden ja vuodenajankin mukaan
mutta myös työuran ja eri elämänvaiheiden ja -tilanteiden aikana.
Vaihtelua
tuovat paitsi työn henkilökohtaistuminen, myös projekteiksi
organisoituminen, asiakkaiden, talouden ja markkinoiden ajat sekä
olosuhteet ja kokemus siitä, milloin on järkevintä tehdä töitä.
Yrityksissä, joissa toiminta perustuu myydyille projekteille, laskutuskäytännöt esimerkiksi heijastuvat työaikoihin.
Ristiriitoja laatutavoitteiden kanssa
Työyhteisössä
työaikoihin kohdistuvat kontrollit voivat olla erilaisia eri tehtävissä
toimivilla. Epäreiluuden tunnetta lisää se, että joidenkin työtä
kontrolloidaan ja joidenkin ei.
Kontrollimuodot ja kontrollin
kohde voivat olla myös sellaisia, että ne eivät sovi lainkaan työn
sisältöön tai työprosessiin. Ne voivat olla myös täysin ristiriidassa
laatutavoitteiden kanssa.
Johdon ja esimiestyön näkökulmasta
olisi tärkeä pysähtyä pohtimaan, mitä organisaatiossa oikeastaan
kontrolloidaan ja mitataan ja mitä kontrolli saa aikaan, Mitä kontrolli
voi estää tekemästä?
Henkilökohtaistuneessa työssä ja erityisesti projektiorganisaatioissa työntekijät voivat saada työtehtäviä useilta henkilöiltä.
Tehtäviä
antavilla henkilöillä ei välttämättä ole sisällöllistä osaamista
annettavasta tehtävästä, jolloin tehtävään liitetyt aikavaatimukset
voidaan kokea epärealistisina. Tehtävien antajat eivät välttämättä tiedä
myöskään sitä, mitä kaikkia muita työtehtäviä työntekijällä on
samanaikaisesti menossa.
Aineisto it-alan yrityksestä
Ukkola
tutki tietotyön työaikakulttuureja suomalaisessa it-alan yrityksessä
etnografisella tutkimusmenetelmällä seuraamalla työntekijöiden
päivittäistä työskentelyä havainnoiden ja haastatellen noin puolen
vuoden ajan (2004–2005).
Työntekijät olivat muun muassa
projektipäälliköitä, ohjelmistosuunnittelijoita,
tietojärjestelmäasiantuntijoita, teknisiä asiakaspalveluhenkilöitä ja
graafisia suunnittelijoita.
Aineisto on analysoitu etnometodologisen etnografian käsittein, jotka painottavat arkista järkeilyä ja arkisia käytäntöjä.
(Työsuojelurahasto)
|