Tietotyön työaika ei taivu kellonaikaan

16.12.2016

Työajat ovat keskeisesti määrittelemässä työmarkkinoita, työsuhteita ja ihmisten arkea. Työaikojen järjestämisestä, kuten työajan pidennyksestä, loma-aikojen lyhentämisestä, arkipyhien siirtämisestä ja paikallisesta sopimisesta on etsitty ratkaisuja Suomen talousongelmiin.

Työaikojen virallinen säätely kellonajan ja kalenterin mukaan jää kuitenkin marginaaliseen asemaan erityisesti tietotyöammateissa, joissa työtä tehdään pikemminkin työn vaatimiin aikoihin kuin virallisen työajan mukaan kellonaikoja noudattaen.

Näin osoittaa YTM Soja Ukkolan väitöskirja it-alan työaikakulttuureista. Väitöskirja Koodattu aika – Ristiriitaisuuksien aikakulttuurit tietotyössä tarkastettiin Lapin yliopistossa 18. marraskuuta 2016.

Työsuojelurahasto tuki väitöskirjatyötä tutkijastipendillä (114048) ja loppuunsaattamisstipendillä.

Työaika on jokaisen oma asia

Ukkola havaitsi tutkimuksessaan, että tietotyössä ei työskennelty perinteisen normaalityöajan mallin mukaan. Kellonaikaan pohjautuva työaikamalli on perua teollisen työn organisointitavasta, johon kuului työnantajan harjoittama tarkka työajan seuranta.

Asiantuntijatyössä työ on henkilökohtaistunut – siitä on henkilökohtainen vastuu. Niin myös työaika on henkilökohtaistunut: se on jokaisen oma asia.

Kuitenkin henkilökohtaistuminen törmää työntekijöiden riippuvuuteen toisistaan, mikä johtaa muun muassa jatkuvaan työpäivän katkoksellisuuteen.

Vaihtelua tilanteiden mukaan

Ukkolan väitöskirjassa hahmottuu teollisen yhteiskunnan synnyttämän normaalityöajan käsitteen ja mallin rinnalle vaihtelevan työajan malli.

Työaika voi vaihdella päivittäin, viikon, kuukauden ja vuodenajankin mukaan mutta myös työuran ja eri elämänvaiheiden ja -tilanteiden aikana.

Vaihtelua tuovat paitsi työn henkilökohtaistuminen, myös projekteiksi organisoituminen, asiakkaiden, talouden ja markkinoiden ajat sekä olosuhteet ja kokemus siitä, milloin on järkevintä tehdä töitä.

Yrityksissä, joissa toiminta perustuu myydyille projekteille, laskutuskäytännöt esimerkiksi heijastuvat työaikoihin.

Ristiriitoja laatutavoitteiden kanssa

Työyhteisössä työaikoihin kohdistuvat kontrollit voivat olla erilaisia eri tehtävissä toimivilla. Epäreiluuden tunnetta lisää se, että joidenkin työtä kontrolloidaan ja joidenkin ei.

Kontrollimuodot ja kontrollin kohde voivat olla myös sellaisia, että ne eivät sovi lainkaan työn sisältöön tai työprosessiin. Ne voivat olla myös täysin ristiriidassa laatutavoitteiden kanssa.

Johdon ja esimiestyön näkökulmasta olisi tärkeä pysähtyä pohtimaan, mitä organisaatiossa oikeastaan kontrolloidaan ja mitataan ja mitä kontrolli saa aikaan, Mitä kontrolli voi estää tekemästä?

Henkilökohtaistuneessa työssä ja erityisesti projektiorganisaatioissa työntekijät voivat saada työtehtäviä useilta henkilöiltä.

Tehtäviä antavilla henkilöillä ei välttämättä ole sisällöllistä osaamista annettavasta tehtävästä, jolloin tehtävään liitetyt aikavaatimukset voidaan kokea epärealistisina. Tehtävien antajat eivät välttämättä tiedä myöskään sitä, mitä kaikkia muita työtehtäviä työntekijällä on samanaikaisesti menossa.

Aineisto it-alan yrityksestä

Ukkola tutki tietotyön työaikakulttuureja suomalaisessa it-alan yrityksessä etnografisella tutkimusmenetelmällä seuraamalla työntekijöiden päivittäistä työskentelyä havainnoiden ja haastatellen noin puolen vuoden ajan (2004–2005).

Työntekijät olivat muun muassa projektipäälliköitä, ohjelmistosuunnittelijoita, tietojärjestelmäasiantuntijoita, teknisiä asiakaspalveluhenkilöitä ja graafisia suunnittelijoita.

Aineisto on analysoitu etnometodologisen etnografian käsittein, jotka painottavat arkista järkeilyä ja arkisia käytäntöjä.

(Työsuojelurahasto)