Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



EK: Tehty työaika runsaat 1500 tuntia - sairauspoissaolot lisääntyneet

EK:n työaikatiedustelu 2005

22.06.2006  Elinkeinoelämän keskusliiton tiedote

 

EK:n jäsenyritysten henkilöstö työskenteli keskimäärin 1 505 tuntia vuonna 2005. Tämä vastaa laskennallisesti noin 201:tä työpäivää, jos työpäivän pituus on 7,5 tuntia. Tiedot ilmenevät Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuoreesta työaikatiedustelusta.

Vähiten työtunteja tekivät teollisuuden työntekijät, jotka työskentelivät keskimäärin 1 451 tuntia vuoden 2005 aikana. Toimialoista lyhin tehty työaika oli paperiteollisuudessa, mikä johtui alan työtaisteluista keväällä 2005.

Naiset työskentelivät noin 100 tuntia vähemmän kuin miehet. Tämä johtui pääosin perhevapaista ja sairauspoissaoloista, joita naisilla oli huomattavasti enemmän kuin miehillä.

Sairauspoissaolot ovat viime vuosina lisääntyneet useilla aloilla. Teollisuuden työntekijöillä sairaus- ja tapaturmapoissaoloja oli vuonna 2005 keskimäärin 15 työpäivää työntekijää kohti eli enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Eniten sairaus- ja tapaturmapoissaoloja oli elintarvike- ja paperiteollisuuden työntekijöillä, keskimäärin 16–19 työpäivää henkilöä kohti vuoden aikana.

Perhevapaita eli lapsen syntymään ja hoitoon liittyviä vapaita pidettiin palvelualoilla enemmän kuin teollisuudessa. Eniten perhevapaita oli hotelli- ja ravintola-alalla, keskimäärin 14 työpäivää henkilöä kohti.

Ylitöiden tekeminen on hieman vähentynyt viime vuosina. Teollisuuden työntekijöillä oli viime vuonna yli- ja lisätyötunteja keskimäärin 3,1 prosenttia kaikista tehdyistä työtunneista.

Työaikojen ja poissaolojen seurannan avulla yritykset voivat seurata todellisen työajan ja toteutuneiden poissaolojen kehitystä. Esimerkiksi sairauspoissaoloprosentti ja sen seuranta on monissa yrityksissä tärkeä yritysjohdon ja henkilöstöhallinnon käyttämä indikaattori.

EK:n työaikatiedusteluun vuodelta 2005 vastasi 613 yritystä, jotka antoivat työaika- ja poissaolotiedot 211 000 henkilöstä. Tiedustelu on toteutettu vuosittain vuodesta 1980 alkaen ja siihen osallistuminen on jäsenyrityksille vapaaehtoista.

 

Työaika ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2005
(keskimäärin tuntia henkilöä kohti vuoden aikana)


Koko EK

Teollisuus,
työntekijät

Teollisuus,
toimihenkilöt

Palvelualat


Teoreettinen säännöllinen työaika 1)

1884

1882

1888

1882

- Ay-tehtävät, koulutus- ja matkustusaika

17

13

17

21

- Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen

7

14

1

3

- Lakot ja työsulut

21

47

3

0

- Vuosiloma ja muu ansaintaperusteinen vapaa-aika

185

183

181

192

- Sairaus- ja tapaturmapoissaolot

84

123

40

71

- Perhevapaat

44

25

52

64

- Muut poissaolot

20

25

13

18

= Tehty työaika (ilman lisä- ja ylitöitä)

1505

1451

1580

1512

+ Lisä- ja ylityöt

32

47

22

20

= Tehty työaika (sisältäen lisä- ja ylityöt)

1537

1498

1602

1532


1) Teoreettisella säännöllisellä työajalla tarkoitetaan sovitun työaika- ja työtuntijärjestelmän mukaista työaikaa, mukaan luettuna vuosiloma-aika.

 

Ylilääkäri Kari Kaukinen: Sairauspoissaolojen kasvutrendi on pysäytettävä

Motivoiva työ, hyvä työnjohto ja vastuu omasta terveydestä vähentävät poissaoloja

 

Kari Kaukinen  puhui sairauspoissaolojen vähentämisen puolesta myös Teknogiateollisuuden Turvallisuuskilpailun päätösseminaarissa

Sairaus- ja tapaturmapoissaolot lisääntyivät viime vuonna Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenyrityksissä 4,5 prosenttiin teoreettisesta säännöllisestä työajasta. Alimmillaan poissaolot olivat 1990-luvun alussa. Sen jälkeen sairauspoissaolot ovat lisääntyneet tasaisesti lähes kymmenen vuoden ajan.

Sairauspoissaolojen kasvutrendi on saatava katkaistua. Poissaoloista aiheutuu ongelmia niin henkilöstölle kuin yrityksillekin. Yritysten kannalta poissaolot heikentävät tuottavuutta ja aiheuttavat huomattavia lisäkustannuksia.

Eri tutkimukset osoittavat, ettei kansalaisten hyvinvoinnissa ja terveydentilassa ole tapahtunut muutoksia. Yritysten henkilöstön keski-iän nousu voi selittää vain pienen osan sairauspoissaolojen kasvusta.

Sairauspoissaolojen määrä on kokonaisuus, johon vaikuttavat niin henkilökohtaiset asenteet, elämäntavat, säädökset ja tietenkin osaltaan työhön ja työelämään liittyvät tekijät.

Henkilökohtaisilla elämäntavoilla on suuri merkitys sairastuvuuteen. Käytännön kokemukset osoittavat, että sairauspoissaolojen määrään voidaan vaikuttaa myös yritystasolla.

Mahdollisiin ongelmiin tulisi osata puuttua ajoissa. Tämä edellyttää hyvää henkilöstöhallintoa ja työterveyshuollon ja työnjohdon välistä tiedonkulkua. Oikealla työn suunnittelulla sekä työympäristön ja työn sisällön kehittämisellä voidaan ongelmia torjua ennalta. Useasti on kysymys myös työmotivaatiosta ja työviihtyvyydestä.

Myös ajankäytön seuranta on tärkeätä, jotta ongelmiin voitaisiin puuttua ajoissa.  Sairauspoissaolojen lisääntyessä tulee henkilökohtaisilla keskusteluilla selvittää, onko työpaikan ilmapiirissä, työolosuhteissa ja työmotivaatiossa tekijöitä, joihin voitaisiin puuttua. Mahdollisimman avoin keskustelu ja yhteistyö auttavat havaitsemaan ongelmat ajoissa.

Työajan tehokas käyttö, tuottavuuden kohentaminen, motivaation nostaminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen eivät ole keskenään ristiriitaisia vaan toisiaan tukevia tavoitteita.

Työnjohdon tulosvastuu tulee ulottaa myös sairauspoissaolokustannuksiin. Kokemus osoittaa, että motivoiva työ ja hyvät henkilösuhteet vähentävät poissaoloja. Esimerkiksi vastuullinen pienryhmä- tai solutyöskentely on osoittautunut varsin tehokkaaksi motivointia lisääväksi keinoksi.

Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen määrää ja kustannusvaikutuksia on seurattava tarkasti. Yrityskohtainen ongelmien kartoitus sekä yritysjohdon ja esimiesten velvollisuuksien ja konkreettisten tavoitteiden selvittäminen ovat tärkeitä. Pelisääntöjen ja sairauslomakäytännön on oltava kaikkien tiedossa.

Henkilöstön ikääntyessä yrityksissä on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota työkyvyn ja työhalun ylläpitoon. Työterveyshuollon tehtävissä korostuvat työkykyä ylläpitävät ja siten myös poissaoloja vähentävät toimet.

 

>> Työaikakatsaus - Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2005 (pdf, ek.fi)

 

(Elinkeinoelämän keskusliitto EK)



» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

< Edellinen | Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi