Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Turvapaikanhakijan tie työpaikalle voi alkaa kirjainten opettelusta

Kielenopetuksen suururakka halutaan hajauttaa kouluihin ja työpaikoille

Helsinki 21.3.2016

Suomen työmarkkinoille astuvat kenties pian sähkömies, maalari ja muurari. Kullakin on työstään kokemusta yli kuusi vuotta. He ovat Suomesta turvapaikkaa hakevia miehiä, jotka vastasivat Testipisteen kyselyyn, jolla kartoitettiin turvapaikanhakijoiden työhistoriaa ja koulutustasoa.

Kartoituksen tilastojen perusteella näiden miesten suurin este töihin pääsyyn on kielitaito. Rakennusalalla työskennelleistä lähes joka kolmas vaatii alkeista lähtevää kielikoulutusta ennen kuin he voivat aloittaa kotoutumiskoulutuksen, joka on maahanmuuttajan tyypillinen väylä töihin. Arabiankielisistä maista tulevilla valtaosalla on eriasteisia vaikeuksia latinalaisten aakkosten käytössä.

Rakennusala suhtautuu positiivisesti tietoon, että turvapaikanhakijoiden joukossa on paljon rakennuksilla huhkineita ihmisiä. Rakennusteollisuuden työmarkkinajohtaja Tapio Kari kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi turvallisuusseikat vaativat tiettyä kielitasoa.
– Semmoinen kielitaito pitää olla, että ymmärtää varoituskyltit ja varoitustekstit, Kari kuvaili vähimmäistasoa.

Esimerkiksi Irakissa hankittu rakennusalan osaaminenkaan ei aina riitä Suomen raksoille. Työvoimaa kuitenkin tarvitaan, ja yritykset ovat kiinnostuneita työharjoitteluun tulevista, Kari arvioi. Kunhan ne saavat lopulta hyvän työntekijän.
– Kyllähän yritys aika omista lähtökohdistaan miettii asiaa eikä tee maailmanparannustyötä.

Kotouttamisessa tyhjäkäyntiä

Työnantajien kiinnostus olisi erityisen tärkeää, koska hallitus haluaisi, että kieltä opittaisiin entistä enemmän työpaikoilla ja muun koulutuksen yhteydessä eikä erillisillä kielikursseilla. Tarkoitus on saada ihmiset nopeammin töihin.
– Nykyiset kotouttamispolut ovat liian pitkiä, ja niihin sisältyy tyhjäkäyntiä, päällekkäisyyksiä ja joskus myös epätarkoituksenmukaisia opintoja, sanoi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vastaanottaessaan ministeriön tilaaman selvityksen maanantaina.

Työharjoittelupaikan löytäminen ei ole välttämättä helppoa. Pääkaupunkiseudulla yritykset ottavat maahanmuuttajia rohkeasti työharjoitteluun, mutta muualla Suomessa tilanne ei ole yhtä ruusuinen, sanoi koulutuspäällikkö Virva Muotka Axxell Monikulttuurisuuskeskuksessa. Hän toivoikin, että työnantajat tarjoaisivat uusille tulijoille mahdollisuuden näyttää osaamistaan.
– 99 prosenttia kohtaamisista on ollut positiivisia, hän kehui.

Kehysriihessä lukuja

Kielen opettamisessa on joka tapauksessa edessä suururakka, tapahtui se sitten missä hyvänsä. Kaikista kyselyyn vastanneista turvapaikanhakijoista joka viides ei pysty lukemaan suomeksi ollenkaan, joten he tarvitsevat alkeisopetusta. Kaikkiaan kolme neljästä tarvitsee jonkinlaista harjoitusta latinalaisten aakkosten käytössä.

Sitten on seitsemän prosentin suuruinen ryhmä, joka ei osaa lukea tai kirjoittaa edes äidinkielellään. He saattavat tarvita perusopetusta.
Opetus- ja kulttuuriministeriöllä sekä muillakin ministeriöillä on monta rautaa tulessa kotouttamisen suhteen. Niihin käytettävistä varoista saataneen jotain tietoa hallituksen kehysriihessä. Grahn-Laasonen ei vielä maanantaina halunnut arvioida, millaisia summia riihessä huhtikuun alussa kotouttamiseen löydetään.

– Jos tässä kotouttamisessa ei onnistuta, niin se se vasta maksaa, Grahn-Laasonen kuitenkin sanoi.

 

(STT)

Turvallisuusseikat vaativat tiettyä kielitasoa.

(Kuva 3T Opetusmultimediasta: Monikulttuurinen työyhteisö)


Korkeakoulutettuja, lukion käyneitä ja joukossa lukutaidottomiakin

– Turvapaikanhakijoista 69 % on suorittanut 7–9 vuotta peruskoulutusta. Lukio-opintoja on tehnyt noin puolet. Ammatillisia opintoja on suorittanut 14 %. Korkeakoulussa on opiskellut 27 %, joskin tutkintoja on harvemmalla.
– 90 % on työskennellyt aiemmin. Useimmiten työkokemusta on kertynyt rakennus- ja kuljetusalalta (27 % ja 21 %). Yrittäjänä on toiminut 19 %.
– Koska valtaosa turvapaikanhakijoista on arabiankielisistä maista, 73 % tarvitsee eriasteista harjoitusta latinalaisten aakkosten käytössä.
– 7 % ei osaa lukea ja kirjoittaa lainkaan. Yhtä paljon on niitä, joilla ei ole lainkaan koulutustaustaa.
– Kartoituksen tekeminen oli hankalaa, koska esimerkiksi yrittäjyyden käsite oli monille vieras. Myös aiempaa koulutusta oli hankala lokeroida suomalaisen koulutusjärjestelmän mukaisesti. Kyselylomakkeen täyttö omatoimisesti oli turvapaikanhakijoille vaikeaa.
– Kartoituksessa haastateltiin 1 004:ää turvapaikanhakijaa 32 maasta Uudenmaan vastaanottokeskuksissa. Vastaajista suurin osa oli Irakista ja Afganistanista.

(STT)

Lähteet: OKM:n tilaama selvitys turvapaikanhakijoiden koulutuksesta, työhistoriasta ja kielitaidosta. Koulutuspäällikkö Virva Muotka, Axxell.

Sarjakuva kokonaisuudessaan opetusmultimediassa: Monikulttuurinen työyhteisö.

Saat kasvavan työhyvinvointi- ja työturvallisuusaiheisten multimedioiden valikoiman ja muita työkaluja helposti käyttöösi jo tänään:

» Tutustu 3T Kouluttajalisenssiin!

(3T Ratkaisut Oy)



» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi