Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Flunssat ja vatsataudit hoituvat nopeammin omalla ilmoituksella

Lyhyemmät sairauspoissaolot voivat johtaa miljoonasäästöihin

Helsinki 16.2.2016

Lyhyissä sairauksissa työntekijän poissaolo omalla ilmoituksella johtaa lyhyempiin sairauspoissaoloihin kuin jos häneltä vaaditaan lääkärintodistus. Asia ilmenee Työterveyslaitoksen tiistaina julkaisemasta tutkimuksesta.

Lyhyitä sairauspoissaoloja kertyy työntekijää kohti keskimäärin 1–2 päivää vuodessa, jos oma ilmoitus riittää. Jos pitää hankkia lääkärintodistus, poissaolopäiviä tulee keskimäärin 2–3.
– Sairauspäivien keston lyheneminen on näkyvissä hyvin selvästi, kertoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri Juha Liira.

Kuumeflunssa, vatsatauti ja migreeni ovat tyypillisiä sairauksia, jotka aiheuttavat lyhyitä sairauspoissaoloja.

Omailmoitukset tulivat käyttöön julkisella sektorilla jo 1980-luvulla. Yksityisellä sektorilla käytäntö alkoi yleistyä 2000-luvulla, mutta vieläkin kolmannes yksityisistä yrityksistä vaatii lääkärintodistuksen ensimmäisestä päivästä lähtien.

Tutkimukseen osallistuneen metsäteollisuusyhtiö UPM:n johtava lääkäri Tero Kemppainen kertoo, että sairauspoissaoloja oli viime vuonna Suomen toiminnoissa 4 215 päivää. Keskimääräinen pituus oli 1,69 päivää tapausta kohti.

Säästöä syntyi hänen mukaansa 5 500 sairauspäivää, jos oletetaan, että työterveysasema olisi kirjoittanut heille kolmen päivän poissaolon.
– Se merkitsee paria miljoonaa euroa vältettyä kustannusta vuodessa, Kemppainen arvioi.

Tutkimukseen vastasi 429 esimiestä kuudessa eri organisaatiossa. Lisäksi haastateltavina oli työsuojavaltuutettuja, luottamusmiehiä, henkilöstöhallinnon työntekijöitä ja työterveyshuollon edustajia.
Organisaatiot edustavat palvelualoja, teollisuutta, mediaa ja kunnallishallintoa.

Vaikuttaa koko työryhmään

ISS Palveluiden henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen kertoo, että yhtiössä suhtauduttiin aluksi varauksella omailmoituskäytäntöön. ISS aloitti kuitenkin pilottihankkeen. Tänä vuonna omailmoitus on otettu käyttöön koko organisaatiossa.
– Käytäntö johti oikeasti siihen, että keskimäärin kolmen päivän poissaolot putosivat 1,7–2 päivään, Huuskonen sanoo.
Hän painottaa, että vähemmät poissaolot vaikuttavat myös koko työryhmän jaksamiseen.

Huuskonen arvioi, että joillakin työntekijöillä on tiettyä arkuutta käyttää mahdollisuutta sairastaa omalla ilmoituksella. Osa käy edelleen työterveyshuollossa varmistaakseen että on virallisesti sairas.

Käytännössä ei väärinkäytöksiä

Epäluuloa uudistusta kohtaan on ollut muuallakin, ja omat ilmoitukset on otettu käyttöön kokeilujen kautta.
– Aluksi henkilöstöosasto vastusti, esimiehet vastustivat ja jopa luottamusmiehet vastustivat, UPM:n Kemppainen kertoo.

Kokeilusta saatiin kuitenkin hyvät kokemukset, ja omailmoitukset otettiin UPM:llä käyttöön vuonna 2008. Kemppaisen mukaan väärinkäytöksiä ei ole esiintynyt käytännössä lainkaan. Käytäntö on helpottanut sairastajan arkea ja lisännyt vuorovaikutusta esimiehen ja alaisen välillä.

Tutkimuksen mukaan luottamus henkilöstön ja johdon välillä on lisääntynyt, kun omailmoitukset on otettu käyttöön.
– Luottamuksen saavuttaminen on keskeistä omailmoituskäytännön onnistumisessa, Liira kertoo.
Hän arvioi, että kun ihmisiin luotetaan, he vastaavat luottamuksella.

 

(STT)

 

 

 

 

 

Lue lisää:

»  TTL: Sairauspoissolojen omailmoituskäytäntö säästää aikaa, vaivaa ja rahaa


Itse ilmoitettu sairausloma vapauttanut resursseja ennaltaehkäisyyn

Lyhyet sairauspoissaolot omalla ilmoituksella vähentävät työterveyspalvelujen kysyntää.

Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan käynnit työterveydenhuollossa ovat vähentyneet jopa 20–40 prosenttia uudistuksen käyttöönoton jälkeen.

Vähennys flunssien ja muiden lyhytkestoisten tautien hoidossa säästävät resursseja, jolloin työterveyshuollolle jää enemmän aikaa keskittyä ennaltaehkäisevään toimintaan.
– Kokonaislaskutus ei heilahda mihinkään suuntaan, sanoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri Juha Liira.

Metsäteollisuusyhtiö UPM:n johtava lääkäri Tero Kemppainen kertoo, että vähennys yhtiön työterveydenhuoltoon tehtyjen käyntien määrässä tarkoittaa noin yhden työterveyshenkilön vuosipanoksen säästymistä. Se voidaan kohdistaa ennaltaehkäisevään työhön.
– Työpanos menee sinne, missä sitä todella tarvitaan, Kemppainen sanoo.

Henkilöstöjohtamisen asiantuntija ja Hämeenlinnan kaupungin entinen henkilöstöjohtaja Raija Hätinen kiinnittää huomiota siihen, että papereiden pyörittäminen työterveyden ja asiakasorganisaation välillä maksaa. Omailmoituksista johtuvien hallinnollisten kustannusten supistumista ei kuitenkaan ole laskettu.
– Työterveydenhuollon lippuja ja lappuja ei ole tarvittu, Hätinen sanoo. 

 

 

 




» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi