Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Onko työterveyshuollon toimintakonsepti muuttumassa?

3.8.2006  Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo, LT, Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus

Tiivistelmä artikkelista "Onko työterveyshuollon toimintakonsepti muuttumassa?"

 

Työterveyshuollon juuret ovat suurten työnantajien työntekijöilleen järjestämässä työpaikkaterveydenhuollossa, jonka ydin olivat sairaanhoitopalvelut, joita ympäröivä yhteiskunta ei vielä tarjonnut. Teollistumisen laajentuminen johti työstä johtuvien terveysriskien voimakkaaseen lisääntymiseen, mikä johti ennaltaehkäisevän, työoloihin kohdistuvan toiminnan säätämiseen lailla pakolliseksi kaikilla työpaikoilla 1970 – luvun lopussa. Ennaltaehkäisevän toiminnan houkuttelevuutta lisättiin säätämällä toiminta sairasvakuutusvaroista osittain työnantajalle korvattavaksi. Lisäksi sovittiin työnantajan järjestämän sairaan- ja terveydenhoidon sisällyttämisestä lain ja korvausten piiriin. Laki siis pyrki pakottamaan niin työnantajat kuin työterveysyksikötkin työoloihin kohdistuvan toiminnan järjestämiseen, mutta salli samalla terveyden- ja sairaanhoidon järjestämisen ja korvaamisen. Näin muotoutui työterveyshuoltolakiin perustuvan toimintakonseptin ydin, sairaanhoidon ja työoloihin kohdistuvan ennaltaehkäisevän työn yhdistelmä, joka työterveyshuollon eri järjestämisvaihtoehdoissa painottui eri tavoin.

 

Jorma Mäkitalo, Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus

Jorma Mäkitalo toimii tutkimusjohtajana Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa. Merikoski on työhyvinvointiin liittyvien palvelujen tuottaja ja kehittäjä, joka tarjoaa palvelujaan työyhteisöille ja yksittäisille asiakkaille

 

Toimintamallissa keskeistä työpaikkaselvitys

Toimintamalliksi työoloihin kohdistuvassa toiminnassa vakiintui työsuojelutarkastajien ja suurten teollisuuslaitosten toimintatavasta kopioitu malli. Siinä keskeistä on työpaikan tarkastamiseen perustuva työpaikkaselvitys, jossa työn vaarat ja niiden aiheuttama terveysriski arvioidaan ja siitä johdetaan altistumista monitoroivien terveystarkastusten tarve. Työolojen tarkastaminen mitoitetaan tapahtuvaksi ensimmäisen selvityksen jälkeen n. 3-5 vuoden välein, ellei erityistä muuta tarvetta ilmene. Työoloihin liittyvät terveystarkastukset toteutetaan altistuville työntekijöille yleensä kerran vuodessa.

Työoloihin kohdistuvan ennaltaehkäisevän toiminnan laajuus on jonkin verran vaihdellut eri aikoina ja eri järjestämisvaihtoehdoissa, mutta 1980 – luvun lopulle tultaessa sen osuus työterveyshuollon toiminnasta arvellaan vakiintuneen n. 5-10 % tasolle toiminnasta aiheutuvista kustannuksista. Muu osa työterveyshuollon toimintaa on lähinnä ikäryhmä- tai terveysperustaisia terveystarkastuksia ja yleislääkäritasoista sairaanhoitoa.

Aluksi työoloihin kohdistuvan toiminnan kohteeksi nähtiin fyysisen työympäristön altisteet, erityisesti melu, pölyt, kemikaalit ja tapaturmavaara. 1980 – luvulla toiminnan kohde laajeni käsittämään myös työtehtävien fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät. Tämä laajennus soveltui hyvin edellä kuvattuun työterveyshuollon toimintakonseptiin eikä siis vaatinut sen uudistamista.

  

Tyky-toiminta vastaa työvoman ikääntymishaasteeseen

Työterveyshuollon edellä kuvattua toimintakonseptia on haastanut neljä sisällöllistä uudistustrendiä: työkykyä ylläpitävä toiminta, työyhteisöihin kohdistuva työ, keskittyminen sairaanhoitoon ja työhyvinvointia edistävä työn kehittäminen.

Työvoiman ikääntymishaasteesta synnytetty tyky –toiminta laajensi työterveyshuollon toimintaa tuomalla työntekijöiden fyysisen ja psyykkisen kunnon (työ- ja toimintakyvyn) toiminnan kohteeksi. Innostus tyky – toimintaan työpaikoilla nosti työterveysasiat aivan uudessa laajuudessa tärkeiden asioiden joukkoon. Tyky – toiminnan heikkoutena voi pitää sen aikaansaamaa liiallista keskittymistä työntekijöiden ominaisuuksien parantamiseen, mikä käytännössä näkyi toiminnan liikuntapainotteisuutena. Tyky – toiminnan laaja-alaistaminen ei ole kaikilta osin onnistunut eikä tyky-toiminta johtanut työterveyshuollon toimintakonseptin uudistamiseen, vaikka aluksi siltä näyttikin.

Samanaikaisesti tyky – toiminnan kanssa työterveyshuollon toiminnan kohteeksi nousi myös työyhteisöjen kehittäminen. Tämän taustalla oli henkisen työterveyden häiriöiden aiempaa voimakkaampi esiinnousu, psykososiaalisten tekijöiden merkitystä koskeva tutkimustieto sekä lukuisa joukko perustaltaan samantyyppisiä sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ryhmätoiminnan kehittämisen menetelmiä. Työyhteisötyö on vakiintunut työterveyshuoltoihin ja työterveyshuoltolakiin. Se on tuonut psykologi – ammattikunnan aiempaa vahvemmin työterveyshuollon toimijaksi. Se on tuonut työyhteisöjen kanssa osallistavasti toimimisen mallit työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon peruskonseptia työyhteisötyö ei kuitenkaan näytä uudistaneen.

 

Työterveyshuollosta pääasiallinen perusterveyden huollosta vastaava?

2000 – luvulla paine työterveyshuollon toteuttaman sairaanhoidon lisäämiseen entisestään on kasvanut useista eri syistä. Tämän on kolmas työterveyshuollon sisällöllinen muutostrendi. Tämä kehityskulku saattaa johtaa siihen, että työterveyshuollosta tulee työikäisen väestön perusterveydenhuollosta pääasiallisesti vastaava taho päävastuun siirtyessä pois kunnan kansanterveystyöltä. Työoloihin kohdistuva ennaltaehkäisevä toiminta uhkaa tässä vaihtoehdossa kuihtua kokonaan pois tai ainakin supistua merkitykseltään mitättömäksi. Tälle kehityskululle on nähtävissä kaksi suurempaa estettä. Ensinnäkin, työterveyshuollosta aiheutuvat kustannukset kasvavat liikaa sekä Kansaneläkelaitoksen että työntantajien näkökulmasta. Toiseksi, työnantajat alkavat kysymään olisiko kasvaville sairaanhoitomenoille, sairaspoissaoloille ja eläköitymisluvuille jotain muutakin tehtävissä kuin vain järjestää mahdollisimman joustava ja monipuolinen pääsy työterveyshuollon vastaanotoille.

Neljäs uudistustrendi on pyrkimys laajentaa työterveyshuollon sisältöä ja kohdetta uudella tavalla työn ja työolojen suuntaan. Kyse on työhyvinvointia edistävästä työn kehittämisestä, joka laajentaa työterveyshuollon toiminnan kohdetta yritysten tuotannollisen toiminnan suuntaan. Taustalla on hypoteesi, jonka mukaan erityisesti työelämän henkinen kuormittavuus johtuukin nykyään töiden muutoksiin liittyvistä ilmiöistä eikä niinkään siitä, että työt olisi suunniteltu tai mitoitettu ihmiselle sopimattomalla tavalla (vrt. aiemmat teollisen työn ongelmat). Työn muutoksen dynamiikan ymmärtämiseksi lähestymistapa soveltaa toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen otetta. Työn muutoksesta käsin lähestymistapa on jo kyennyt luomaan uusia työterveyskäsitteitä; mm. häiriökuormitus, kohdehyvinvointi ja muutosten epäsynkronit. Työhyvinvointia edistävän työn kehittämisen kokeilut työterveyshuollossa mm. työpaikkaselvityksen ja terveystarkastusten uudistamisessa näyttävät johtavan aiempaa intensiivisempään palvelutarpeeseen asiakasyrityksen kannalta, jolloin työterveyshuollon perinteisen konseptin ja etenkin siihen perustuvien mitoitusten rajat saattavat tulla vastaan. On mahdollista, että työhyvinvointia edistävä työn kehittäminen mahdollistaisi työterveyshuollolle laajemman työhön kohdistuvan ennaltaehkäisevän toiminnan perustan ja johtaisi sitä kautta työterveyshuollon toimintakonseptin muuttumiseen työpaikan todelliseksi kehittämisvoimavaraksi.

  

Työterveysyksiköt kilpailevat asiakkaista

Lopuksi artikkelissa käydään läpi kaksi työterveyshuollon organisoitumistavan muutostrendiä, joilla on toimintakonseptin muutoksessa merkitystä. Ensimmäinen näistä on työterveyshuoltoyksiköiden ketjuuntuminen. Suunta näyttää olevan kohti suurempia, paremmin resursoituja työterveyshuoltoyksiköitä, mikä saattaa mahdollistaa aiempaa paremmin toimintakonseptin uudistamistyötä. Tästä näkökulmasta nykyisen toimintakonseptin muuttumattomuuden yksi syy on saattanut olla liian pieni yksikkökoko ja sitä kautta liian vähäiset resurssit uudistumiseen.

Toinen organisoitumistavan muutostrendi on työterveyshuollon liiketoimintaistuminen ja kilpailu. Yhä useamman työterveyshuoltoyksikön oletetaan olevan liiketaloudellisesti kannattava. Aiemmin työterveyshuoltoa toteutettiin pitkälti joko julkisen terveydenhuollon tapaan tai yritykselle välttämättömänä tukitoimintona ilman tuottavuuden ja liikevoiton tavoitteita. Liiketoimintaistumisen vaikutus työterveyshuollon toimintakonseptiin näyttää korostavan voimakkaasti välittömästi katteellista toimintaa eli sairaanhoitoa ja siihen liittyviä laboratorio- ja röntgenpalveluja. Suuremmilla paikkakunnilla työterveysyksiköt jo kilpailevat asiakkaista.

Millä työterveysyksiköt sitten kilpailevat? Toisaalta näyttää siltä, että asiakkaista kilpaillaan sairaanhoidon tarjonnan nopeudella, luotettavuudella ja kirjolla (erikoislääkäripalvelut ja tutkimusmahdollisuudet). Toisaalta taas on esimerkkejä siitä, että asiakkaat kysyvät mitä muuta kuin hyvin järjestettyä sairaanhoitoa työterveysyksikkö voi tarjota. Tällöin saatetaan käyttää argumentteina erilaisia tyky- tai työhyvinvointipalveluja ja syvempää kumppanuutta asiakasyritysten kanssa.

 

Toimintakonseptin muutoksen suunta vielä valikoitumatta

Mitään yksiselitteistä tai selkeää työterveyshuollon toimintakonseptin muutoksen suuntaa ei artikkeli tarjoa. Perinteinen konsepti, jossa työhön kohdistuva toiminta on melko minimaalista vaikuttaa hyvin pysyvältä; osin ilmeisesti sairaanhoidon vahvan aseman vuoksi.  Toisaalta resurssien lisääminen uusiin asiakastarpeisiin vastaamiseksi mahdollistaisi sisällöllisen uudistumisen ilman, että sairaanhoidon laajuuteen täytyy koskea. Ketjuuntuminen ja liiketoimintaistuminen saattavat tuoda aiempaa paremmat resurssit sisällön uudistamiseksi, mutta lyhyellä tähtäimellä ne saattavat myös vauhdittaa sairaanhoidon laajenemisen kehityssuuntaa.

Uudet, työn muutokseen liittyvät työterveysongelmat haastavat voimakkaimmin nykyisen työterveyshuollon konseptin. Toisaalta on myös mahdollista, että niihin vastaavat muut toimijat kuin työterveyshuolto. Ratkaisevatko työterveyshuollon suunnan lyhyen tähtäimen liikevoitot (sairaanhoito), asiakasyritysten halu saada jotain kulujen kasvua ehkäisevää (ennaltaehkäisevä työ), työterveystoimijoiden oma innokkuus vai hallinnolliset ohjausjärjestelmät?

 

>> Koko artikkeli (pdf, 27 s., muutoslaboratorio.fi)

 

(Jorma Mäkitalo, LT, Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus) 



» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

< Edellinen | Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi