Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Turvallisuusasioita harjoitellaan, mutta riskit säilyvät

Kaappauksen uhriksi joutuminen usein sattumankauppaa

Kuopio 28.11.2015

Jihadistitutkija Atte Kalevan selviytymisneuvo panttivankitilanteissa on asian passiivinen hyväksyminen silti alistumatta. Vaara-alueilla sieppausriskiä voi minimoida tekemällä itsensä mahdollisimman näkymättömäksi ja rikkomalla päivittäisiä rutiineja, kuten kulkureittejä ja -aikoja.
– Myös ulkoministeriön tiedotteet ovat harkittuja, ja niitä kannattaa noudattaa matkustamista välttämällä, Kaleva muistuttaa.

Hänet otettiin panttivangiksi vaimonsa kanssa Jemenissä kolmisen vuotta sitten. He pääsivät ehjin nahoin vapaiksi puolen vuoden vankeuden jälkeen. Sen jälkeen hän on antanut koulutusta sieppauksen varalta muun muassa rauhanturvaajille.
Ulkoministeriö järjestää ulkomailla ja etenkin vaara-alueilla paljon liikkuville myös systemaattista koulutusta. Esimerkiksi ulkoministeriön väen ulkomailla tulee pysyä kartalla jo virankin puolesta.

– Meillä on vuosittain useita konkreettisia vaaratilanteita, uhkailuja työntekijöitämme kohtaan, ryöstöjä ja jonkin verran tiloihimme tunkeutumisia. Pääasiassa näiden kohteena ovat yksittäiset työntekijämme, ei ulkoasiainministeriö tai Suomi, kuvaa ministeriön turvallisuusjohtaja Ari Lahtela.

Hänen mukaansa merkittävin viime vuosien turvallisuuden vaaratilanne oli maaliskuussa 2012 Syyriassa, jolloin jouduttiin evakuoimaan edustusto Damaskoksesta turvaan.

Ulkoministeriö varautuu ulkomailla eri kriisitilanteisiin, kaappauksiin ja panttivankitilanteisiin yli sadalla harjoituksella vuodessa. Lahtelan mukaan niissä arvioidaan samalla uhkakuvia ja toimintakykyä.
– Kaikkiaan 89 edustuston kohdalla voi todeta, että henkilöstömme kannalta yleisin uhka-arvio on väärä paikka, aika ja huono tuuri.

Asenne on turvatoimi

Edustustoissa ovat valmius- ja turvallisuussuunnitelmat. Ministeriön turvallisuusyksikkö koordinoi toimintaa. Lahtelan mukaan henkilökunnan asenne on lopulta keskeisin oma toimi, jolla voidaan rajata turvallisuusriskejä. Jos terveys tai henki on konkreettisesti uhattuna, tulee riskiä rajata vartioinnilla, henkilösuojauksella eli turvamiehillä tai viime kädessä evakuoinnilla.
– Turvahenkilöstöä tarvittaneen enenevässä määrin tulevaisuudessa.

Myös ulkoministeriön matkustustiedotteet antavat tietoa yleisestä turvallisuustilanteesta matkakohteessa. Ministeriö kannustaa erityisesti omatoimimatkailijoita ja riskialttiille alueille matkustavia tekemään matkustusilmoituksen.

Yritysten hyvä tehdä riskikartoitus

Suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymään auttava Finpro tekee maailmalla tiivistä yhteistyötä Suomen ulkoministeriön ja suurlähetystöjen kanssa. Finpro toimii 44 eri maassa.
– Seuraamme aktiivisesti ulkoministeriön antamia matkustusohjeita ja mahdollisia varoituksia. Neuvomme myös yrityksiä seuraamaan ja noudattamaan niitä. Finpron henkilöstö eri maissa seuraa turvallisuustilannetta ja paikallisten viranomaisten ohjeita, kertoo viestintä- ja markkinointijohtaja Outi Torniainen.

Suomalaisten kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen kattojärjestö Kepa ei toimi ennakkoon tiedossa olevilla kriisialueilla.
– Koska kriisi kuitenkin voi tulla eteen missä vaan, meillä on kaikille työntekijöille sama kriisiviestintäohje. Se pitää sisällään lyhyen ohjeistuksen toiminta- ja menettelytavoista kriisissä yleensä, mutta meillä ei ole omaa, itse laadittua ohjeistusta esimerkiksi panttivankitilanteisiin tai kaappauksiin, sanoo hallintojohtaja Anne Romar.

 

(STT)

 

Väkivallan uhkaa voi kokea työympäristössä, vaikka ei työskentelisikään ulkomailla vaara-alueilla.

(Kuva opetusmultimediasta Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen: 3T Ratkaisut Oy)


Persoonallisuus valttina vaikeissa paikoissa

Psykologi ja psykoterapeutti Soili Poijula on ollut monien kriisien jälkihoitajana aina Estonian uppoamisesta ja Myyrmannin pommi-iskusta asti. Hän ei ole suoranaisesti valmentanut ihmisiä kriisitilanteiden varalle, mutta kertoo ajatuksesta, jolla oikeita ihmisiä valitaan tiukkoihin paikkoihin.

– Amerikkalaisten sotatarpeista lähtenyttä resilienssi-käsitettä voitaisiin soveltaa silloin, kun ihmisiä lähetetään riskialueille. Termi tarkoittaa joustavaa palautumista ja persoonan joustavuutta. Sellaisen luonteenpiirteisiin kuuluu muun muassa lannistumattomuus, ärsykkeisiin reagoimattomuus ja tunneäly, Poijula kuvaa.

Lisäksi tarvitaan sisältä ohjautuvuutta, ulospäin suuntautuneisuutta, rohkeaa sisäistä temperamenttia ja jopa huumoria.

Poijulan mukaan tällaisen vastakohtana on hauras ja jäykkä persoonallisuus, joka ei sopeudu äkkitilanteisiin.
– Tosin myös ujoilla, mutta älykkäillä henkilöillä on keskimääräistä parempi mahdollisuus selviytyä kriiseissä.
Hänestä hyvinä esimerkkeinä valmentautumisesta ja henkilökohtaisten ominaisuuksien hyödyistä panttivankitilanteessa ovat Kalevan pariskunnan selviytyminen Jemenistä sekä kahden suomalaismiehen pelastuminen Jolon saarelta.

(STT)




» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi