Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Suomalaiset ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin aiemmin

Toisaalta työpaikkaa pidetään epävarmempana kuin vuosikymmeniin

Helsinki 26.11.2014

Suomalaiset kokevat työelämän epävarmemmaksi kuin vuosikymmeniin. Toisaalta työssäolevat ovat tyytyväisempiä kuin aiemmin. Tämä selviää Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaistusta tutkimuksesta, jossa vertaillaan työolojen muutoksia vuodesta 1977 lähtien. Erikoistutkija Hanna Sutela Tilastokeskuksesta arvioi, että palkansaajien tyytyväisyyden kokemukseen voi vaikuttaa taloudellinen lama.
– Ihmiset ovat ehkä tyytyväisiä siitä, että heillä ylipäätään on töitä, mutta on työpaikoilla tapahtunut myös ilmapiirin kehittymistä.

Tilastokeskuksen viime vuoden lopulla haastattelemista lähes 5 000 palkansaajasta noin neljäsosa sanoo olevansa tyytyväinen nykyiseen työhönsä. Erityisen tyytyväisiä ollaan työyhteisöltä saatuun tukeen ja arvostukseen, työtehtävien sisältöön ja esimiehen johtamistapaan. Suomalaiset myös näyttävät arvostavan koko ajan enemmän työn sisältöä suhteessa palkkaan.
– Nykyisin halutaan, että työssä päästään toteuttamaan itseään, Sutela toteaa.

Siihen on vaikuttanut palkansaajien koulutustason nousu. Palkansaajien koulutusrakenne on kääntynyt päälaelleen sitten 1970-luvun, jolloin yli puolella palkansaajista oli ainoastaan perusasteen koulutus. Nyt lähes puolella on korkean asteen koulutus. Pelkkä peruskoulutus on enää 11 prosentilla. Korkeasti koulutetut puolestaan pitävät useammin työn sisältöä palkkaa tärkeämpänä kuin matalamman asteen koulutuksen saaneet.

Irtisanomisuhka luo epävarmuutta

Samaan aikaan palkansaajat kokevat työelämän epävarmemmaksi kuin koskaan aiemmin. Viime vuonna toteutetun tutkimuksen mukaan jopa viidennes palkansaajista kokee irtisanotuksi tulemisen uhkaa ja lähes joka neljäs pelkää lomautuksia. Useamman kuin joka neljännen työpaikalla on vähennetty väkeä viime vuosina. Tosin 1990-luvun synkimpinä lamavuosina vastaavia tietoja ei kerätty ja vuoden 2008 tutkimus tehtiin keväällä ennen taloustilanteen synkkenemistä. Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto näkee nykytilanteessa kuitenkin valoa.
– Positiivinen asia on se, että työntekijöitä on viime vuosien aikana lisätty ja vähennetty lähes yhtä monella työpaikalla.

Tutkimuksessa 28 prosenttia palkansaajista kertoi työntekijöiden lisäyksestä ja 27 prosenttia vähennyksistä työpaikoillaan.
Lehto pitää työelämän viimeaikaista julkisuuskuvaa hämmentävän negatiivisena.
– Media on täynnä uhkakuvia esimerkiksi siitä, että tietotekniikka hävittää puolet työpaikoista, tai että kaikki joutuvat kouluttautumaan uudelleen, vaikka niille ei löydy faktapohjaa tilastoista tai tutkimuksista.

Kuntasektorin alamäki alkoi 90-luvulla

Kaiken kaikkiaan suomalainen työelämä on muuttunut viiden viime vuosikymmenen aikana merkittävästi. 1970-luvun usein raskaat fyysiset ja yksitoikkoiset työt ovat vaihtuneet henkisesti rasittaviin tehtäviin ja kiireen kasvuun. Se näkyy erityisesti kuntasektorilla.
– Kiire ja määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät 90-luvulla etenkin julkisella sektorilla, johon ei palkattu lisää väkeä, mutta tehtävät lisääntyivät, Lehto sanoo.

Tietotekniikan käyttö on lisääntynyt 1980-luvulta lähtien ja vienyt töitä muun muassa teollisuudesta. Naisten osuus palkansaajista alkoi kasvaa 1980-luvulla, ja viime vuonna naisia oli jo selvä enemmistö työntekijöistä.

 

(STT)

Työelämä koetaan epävarmaksi - erityisesti irtisanomisuhka kuluttaa työntekijöitä. 


3T:n työhyvinvointi- ja työturvallisuusaiheiset verkkokurssit - lisää työhyvinvointitietoutta työpaikallasi!

Aiheina mm. toimisto- ja asiantuntijatyön työhyvinvointi ja -turvallisuus, työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden johtaminen esimiestyönä sekä elintapojen vaikutus työhön. Nyt uutuutena myös Inhimillinen tekijä haltuun! -kurssi! Kurssit alkaen 59 € + alv.

» Tutustu ja ilmoittaudu milloin tahansa!

Kursseilla aiheena mm. stressin ja työuupumuksen tunnistaminen.

(3T Ratkaisut Oy)


Työ hiipii vapaa-aikaan

Työtä tehdään aiempaa enemmän vapaa-ajalla ja työpaikan ulkopuolella. Tilastokeskuksen mukaan lähes joka neljäs palkansaaja on sopinut osittaisesta työskentelystä kotona. Puolet miehistä ja kolmasosa naisista sanoo omistavansa mobiililaitteen, jolla voi lukea esimerkiksi työsähköpostia. Noin 70 prosenttia kertoo, että heitä on tavoitettu työasioissa vapaa-ajalla. Miehistä lähes kolmasosa kokee, että vapaa-ajan ja työn raja on häilyvä.
– Parhaimmillaan tämä tuo joustavuutta. Pahimmillaan se johtaa työn liukumiseen vapaa-ajalle. Työntekijöiltä se edellyttää vastuuta omasta itsestään, etteivät etätyönä tehdyt tunnit lipsu liiallisiksi, pohtii erikoistutkija Hanna Sutela Tilastokeskuksesta.

Myös kasvaneet hoivavastuut ovat lisänneet vapaa-ajalla tehtyä työtä. Tilastokeskuksen mukaan lähes puolella palkansaajista on huolenpitovastuuta lapsista, aikuisista tai molemmista. Sutelan mukaan erityisesti yli 55-vuotiailla naisilla on "iltaruuhkaa", sillä he ovat yhä useammin työelämässä, mutta auttavat myös sekä lastenlasten että iäkkäiden sukulaisten hoidossa. Myös lapsiperheet kertovat saavansa aiempaa enemmän apua sukulaisiltaan ja tuttaviltaan.
– Kun palveluita karsitaan, joutuu turvautumaan omiin verkostoihin. Se on toisaalta hyvä, mutta toisaalta se asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, sillä kaikilla ei ole sellaista verkostoa.

(STT)


Työelämä naisistui viidessä vuosikymmenessä

1970-luku
– Maa- ja metsätalouden työt vähenevät, palvelualan lisääntyvät.
– Työ on usein fyysisesti raskasta ja yksitoikkoista.
– Työajoissa ei ole joustoa, toisaalta lauantaivapaat otetaan käyttöön.
– Työntekijöiden ja työnantajien välillä on paljon ristiriitoja.

1980-luku
– Naisten työllisyys kasvaa julkisten palvelujen lisääntyessä. Kaikkiaan työllisten määrä kasvaa 150 000 hengellä.
– Teollisuus alkaa supistua automaation myötä.
– Koulutustaso nousee.
– Työn henkinen paine ja kiire lisääntyvät.

1990-luku
– Työttömyys kasvaa nopeasti. Puolessa vuosikymmenessä katoaa lähes 400 000 työpaikkaa.
– Eläköityminen kiihtyy, määräaikaiset työsuhteet ja kiire lisääntyvät.
– Kuntasektori alkaa voida huonosti.
– Naiset nousevat palkansaajien enemmistöksi.
– Yritykset korostavat tuottavuutta, mikä tuo mukanaan mm. yksilöllisen palkkauksen.

2000-luku
– Työllisyys kasvaa vuoteen 2008 asti, kunnes kahdessa vuodessa vähenee noin 90 000 työllistä.
– Eläkeuudistus pidentää työuria, työllisten keski-ikä nousee.
– Ristiriidat kärjistyvät: työntekijät kaipaavat mm. pitkäjänteisyyttä, pysyviä työsuhteita ja yhteisöllisyyttä, mutta työelämä korostaa yksilökeskeisyyttä, liikkuvuutta ja tuottavuutta.
– Työtä siirretään halvan työvoiman maihin.

2010-luku
– Suomi on taantumassa, mutta työllisyys pysyy lähes ennallaan vuoteen 2013 asti.
– Etenkin piilotyöttömyys ja yli 55-vuotiaiden työttömyys kasvaa.
– Koulutettujen työnsaanti vaikeutuu, tekniikka vähentää työpaikkoja.
– Ulkoistaminen ja itsensä työllistävien määrä kasvaa.
– Selvä enemmistö palkansaajista on naisia.

(STT)



» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi