Helsinki 27.3.2014
Työterveyslaitoksen tuore tutkimus osoitti
hakkuutähteiden sisältämät mikrobit työturvallisuusriskiksi. Homesienet,
bakteerit ja niiden endotoksiinit saattavat aiheuttaa työntekijöille
hengityselinsairauksia. Mikrobeita esiintyi erittäin runsaasti
hakkuutähteissä, joista mikrobit leviävät ilmaan ja ohjaamoihin
haketuksen aikana.
Hakettajien tulisikin käyttää
hengityssuojaimia ahkerasti. Työturvallisuusriskit on otettava huomioon
jo työprosessien ja koneiden suunnittelussa, suojaimet ovat vasta
viimeinen keino, muistuttavat asiantuntijat.
–
Hakkureiden ohjaamoissa voi altistua paitsi mikrobeille myös
pakokaasun komponenteille varsinkin silloin, jos ohjaamon ilmanottoaukko
on tuulen alapuolella hakkurin pakoputkeen nähden, kertoo
erikoistutkija
Sirpa Laitinen
Työterveyslaitoksesta.
Mikrobeita sisältävältä pölyltä suojautumiseen tulee kiinnittää
nykyistä enemmän huomiota. Etenkin hengityksensuojaimia käytettiin
huonosti, vaikka hengitysteitä ärsyttävät pölyt ja homeen hajut koettiin
suureksi haitaksi.
Keskimääräinen melualtistus oli mittausten mukaan pienempi kuin
meluasetuksen ylempi toiminta-arvo 85 dB(A). Kuormaimen istuimen
keskimääräinen tärinä oli samaa luokkaa tai alempi kuin tärinäasetuksen
toiminta-arvo 0,5 m/s2.
Haastatteluissa merkittävimmiksi
tapaturmariskeiksi
koettiin liikkuminen hakkurin päällä sekä huolto- ja
korjaustyöt sekä liikenteen riskit. Koneiden lähistöllä ja päällä
liikkumisen riskitekijöinä mainittiin huonot kulkutiet. Yleisimmät
puutteet olivat portaiden/tikkaiden mitoitus, askelmien liukkaus ja
huonot tai puuttuvat käsituet. Kyselyssä haketustyön ruumiillinen ja
varsinkin henkinen rasittavuus koettiin tapaturmariskiäkin suuremmaksi.
Keinot turvallisuusriskien hallintaan
Hakkurikokonaisuuden rakenteen perusratkaisut (hakkurin
käyttövoiman tuotto ja kuormaimen hallinta) vaikuttavat suuresti
metsähaketuksen työturvallisuusriskeihin ja työntekijöiden terveyteen ja
turvallisuuteen. Tämä kannattaa huomioida jo hakkuria hankittaessa.
Työntekijään kohdistuvan altistuksen vähentämiseksi tulee tehdä teknisiä
torjuntatoimenpiteitä ja kehittää työtapoja ja -prosesseja. Jos näillä
toimenpiteillä ei saada terveys- ja turvallisuusriskejä hallituksi,
tulee henkilönsuojainten käyttöön kiinnittää nykyistä enemmän
huomiota.
Tärkeimmät vinkit hyvään työhyvinvointiin haketustyössä
* Työkoneiden ohjaamot tulee pyrkiä sijoittamaan tuulen yläpuolelle haketusprosessiin nähden.
* Haketusalueella liikkumista on vältettävä haketuksen
ja kuormauksen aikana kaikkien työntekijöiden, niin hakettajien kuin
autonkuljettajien.
* Varoetäisyyksiä koneisiin on noudatettava.
* Haketuksen jälkeen on odotettava hetki – ainakin niin
kauan, että silmämääräisesti näkyvä pöly ennättää hävitä ulkoilmasta –
ennen kuin poistutaan ohjaamoista tai muutoin tullaan haketusalueelle.
* Ohjaamoiden ja ajoneuvojen ikkunat ja ovet on pidettävä ehdottomasti kiinni haketuksen aikana.
* Ohjaamoiden ilmastointiin ja ilmansuodatukseen tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
* Ohjaamoiden ilmansuodattimien säännöllinen vaihto ja
sisätilojen siistiminen vähentävät mikrobeita ja muita pölyjä
ohjaamoista.
* Paineilman käyttöä tulee välttää hakkurin,
ajoneuvojen, työvälineiden yms. puhdistuksessa, jollei käytä
samanaikaisesti hengityksensuojainta ja suojalaseja.
* Hengityksensuojaimista paras malli on toistuvaan,
pitempiaikaiseen käyttöön moottoroitu puhallinsuojain varustettuna
P3-luokan hiukkassuodattimella.
* Lyhytaikaisessa, korkeintaan 2 tuntia kestävässä työssä voi käyttää kevytsuojainta FFP3 hengityksensuojaimena.
* Kuulonsuojainten käyttö on suositeltavaa ja tarpeetonta oleskelua hakkurin lähellä sen käydessä tulee välttää.
* Varoitusvaatetus ja suojakypärä ovat suositeltavia käytettäväksi hakkuri- ja murskaintyömailla liikuttaessa.
(Työterveyslaitos)
|
Työympäristöriskien hallinta tienvarsihaketuksessa
-hanketta rahoittivat Metsämiesten Säätiö ja Työterveyslaitos.
Hankkeessa selvitettiin hakkureiden kuljettajien altistumista
bioaerosoleille, pölylle, kaasuille, melulle, tärinälle ja
tapaturmariskeille osana Metsähyvinvoinnin kehittämisohjelmaa.
Julkaisu:
Laitinen S, Rytkönen E, Jumpponen M, Ojanen K. Työympäristöriskien hallinta tienvarsihaketuksessa. Työterveyslaitos 2014.
Bioenergian merkitys energiantuotannossa on voimakkaassa
kasvussa. Suomessa suurimmat bioenergian käytön kasvutavoitteet
kohdistuvat metsähakkeeseen. On arvioitu, että hakkeen tuotannossa
työskentelevien määrä nousee nykyisestä noin 1000 henkilöstä
6000:eenvuoteen 2020 mennessä. Metsähaketta käytettiin vuonna 2012 noin
7,6 milj. kuutiometriä (15 TWh), hakkeen käyttö nousee tavoitteen mukaan
vuoteen 2020 mennessä 13 milj. kuutiometriin (25 TWh).(
(lähde:Motiva,http://www.motiva.fi)
|