7.11.2013

Taiteilijat pitävät työtään henkisesti selvästi rasittavampana kuin työtätekevät suomalaiset yleensä. Työperäiset terveysoireet ovat tavallisempia kuin työikäisellä väestöllä keskimäärin. Taiteilijat kokevat kuitenkin olevansa onnellisia työssään, ilmenee Työterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta.

- Monet taiteilijat kokevat esimerkiksi uupumusta, ahdistusta, unettomuutta tai masennusta, niska-hartiaseudun kipua tai muuta liikuntaelinten kipua, kertoo erikoistutkija Pia Houni Työterveyslaitoksesta.

Kuormitusta aiheuttaa luovan työn luonne: jatkuva uuden tuottaminen ja omasta itsestä ammentaminen. Monia ei rasita taiteen tekeminen itsessään vaan työn reunailmiöt, kuten toimeentulo-ongelmat, alan epävarmuus, työn omaehtoisuus, laaja vastuu ja kova kilpailu.

- Tällä hetkellä minua kuormittavat esimerkiksi rahoitushakemusten tekeminen, tarjousten ja sopimusten laatiminen ja monen ihmisen aikataulujen yhteensovittaminen, kuvaa nykyistä työtään työyhteisövalmentaja, näyttelijä Niina Nurminen.

- Työni merkityksellisyys, monipuoliset mahdollisuudet ja samanhenkiset, innostavat kumppanit auttavat puolestaan jaksamaan, hän sanoo.

Taiteilijan terveyttä ja uraa uhkaavat monenlaiset asiat

Taiteilijan työssä on paljon erilaisia asioita, jotka saattavat aiheuttaa terveys- ja jaksamisongelmia, jos ne jatkuvat pitkään. Tällaisia ovat esimerkiksi epäsäännöllinen työ ja työn tekemisen vaihtelevat paikat tai työtilojen monet epäkohdat, mikä koskettaa erityisesti kuvataiteilijoita. Myös yksin jääminen, kateus tai kiusaaminen voivat vahingoittaa taiteilijan työpolun sujuvaa etenemistä.

- Työn ja muun elämän yhdistäminen on taiteilijoille vaikeaa. Hyvin monet kokevat joutuvansa laiminlyömään kotiasioita työn vuoksi. Itsestä huolehtiminen ja projektien välillä palautuminen on haastavaa. Kuitenkin palautuminen on välttämätöntä uuden luomisen ja uusiutumisen kannalta, muistuttaa Työterveyslaitoksen tutkija Heli Ansio.

Boheemi taiteilijaelämä oli edellisten sukupolvien ilmiö

Tutkimustulokset purkavat myyttiä boheemista taiteilijaelämästä. Suurin osa taiteilijoista haluaa huoltaa työkykyään aiempaa enemmän: he nukkuvat ja harrastavat kuntoliikuntaa saman verran kuin muutkin suomalaiset, käyttävät alkoholia kohtuudella ja löytävät palautumiskeinoja työstään.

- Minä kiipeilen, melon, ulkoilen. Jos niistä joutuu pitämään viikonkin tauon, hermot menevät. Sama pätee sosiaaliseen elämäänkin: ystävien kanssa vietetty aika on tarpeen kaiken työpöydän ääressä istumisen vastapainoksi, kertoo kirjailija Jukka Laajarinne.

Sukupolvimuutos näkyy myös ammattilaisten määrän kasvamisena, mikä lisää kilpailua. Taiteilijat kokevatkin oman mielen hallinnan ja johtamisen taitojen olevan tärkeitä työssään. He tarvitsevat muutoksen ja epävarmuuden sietokykyä, kykyä arvioida omaa työtään sekä kykyä kurinalaiseen työskentelyyn.

- Täsmällisyys, vastuullisuus, luotettavuus, hyvä kunto ja terveet elämäntavat, monipuolinen osaaminen ja itsensä kehittäminen, yhteistyötaidot, avarakatseisuus ja maailman laaja-alainen ymmärrys ovat jo pitkään kuuluneet nykynäyttelijän ominaisuuksiin. Aika kaukana siis boheemielämästä, toteaa Nurminen.

Tietoa tutkimuksesta

Taiteilijan hyvinvointi taidetyön muutoksessa -tutkimuksessa etsittiin kyselyaineistolla, haastatteluin ja osallistuvan havainnoinnin menetelmin tietoa siitä, miten teatterialan taiteilijat, kirjailijat ja kuvataiteilijat hahmottavat omaehtoisen kurinalaisuuden työpolkunsa voimavarana. Kyselyyn vastasi 476 henkilöä ja 20:ta haastateltiin. Työsuojelurahasto rahoitti hanketta, joka toteutettiin vuosina 2012-2013.

Tutkimuksen teemoja käsitellään verkkokirjan lisäksi Taiteilijan työ -dokumenttielokuvassa. Elokuva on tutkimukseen liittyvä itsenäinen taiteellinen teos, jonka tuotti Artlab Productions. Työterveyslaitoksen tutkijat Pia Houni ja Heli Ansio olivat mukana tuotantotiimissä. Elokuvan ohjasi Janne Laiho.

» Taiteilijan työ -kirja (11.11. saakka saatavilla on tutkimuksen yhteenveto, sen jälkeen koko raportti)

» Taiteilijan työ -elokuva

(Työterveyslaitos)