Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Miten työ liittyy terveyteen ja hyvinvointiin? -seminaarikooste

Helsinki, 11.5.2006
 

Työterveyden Edistämisyhdistys ry ja Työterveyslaitos järjestävät yhdessä seminaarin Miten työ liittyy terveyteen ja hyvinvointiin? perjantaina 12. toukokuuta Helsingin Kuntatalolla. Seminaarissa pohditaan työn vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin, hyvinvointikäsitettä, psykososiaalisia työyhteisöinterventioita, kulttuurihistoriallista toiminnan teoriaa, työn tekemisen kehittämistä ja kehittävää työn tutkimusta sekä mietitään mitä tulevaisuudessa tarvitaan, jotta työtä, terveyttä ja hyvinvointia on kaikilla.

 

Työn vaikutus sairastavuuteen on luultua suurempi
Johtava asiantuntija Kari Kurppa, Työterveyslaitos

Ammattitaudit muodostavat työn aiheuttaman sairastavuuden näkyvimman osan. Työ vaikuttaa myös muiden sairauksien, muun muassa sydän- ja verenkiertoelinten tautien syntyyn. Onkin ilmeistä, että valtaosa työn vaikutuksesta sairastuvuuteen ilmenee tavallisten sairauksien lisääntymisenä. Sairastumisen syytä ei usein voida yksilötasolla tunnistaa tai edes epäillä. Tilanne on samanlainen ympäristöterveydessä – ilmansaasteet aiheuttavat sairastuvuutta, joka on mahdollista tunnistaa vain väestötasolla.

Työperäiset sairaudet koostuvat ammattitaudeista ja muista työperäisistä sairauksista. Ammattitaudeissa työn syyosuus on pääasiallinen, suurempi kuin 50 %. Muissa työperäisissä sairauksissa työn syyosuus on pienempi (alle 50 %) – eli työ on yksi sairauden riskitekijöistä, mutta ei taudin pääasiallinen syy. Ammattitautilaki rajaa sairaudet tauteihin, jotka ovat pääasiallisesti aiheutuneet fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Psykososiaalisten tekijöiden aiheuttamia työperäisiä sairastumisia ei rekisteröidä ammattitauteina.

Työn syyosuudeksi Suomen kuolleisuudesta on arvioitu 3,7 % (6 % miehillä, 1 % naisilla). Vuonna 1996 laskennallisesti 1 800 ennenaikaista kuolemaa johtui työperäisistä tekijöistä. Yhdysvalloissa on mitattu lähes samaa luokkaa oleva arvio työn osuudesta kuolleisuuteen.

 

Lisäävätkö psykososiaaliset työyhteisöinterventiot hyvinvointia ja tuloksellisuutta?
Professori Anna-Liisa Elo, Työterveyslaitos

Meillä on paljon käytännön kokemusta siitä, että työyhteisön sosiaalista vuorovaikutusta ja työn sisältöä kehittämällä voidaan parantaa työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia ja samalla lisätä toiminnan tuloksellisuutta. Tällaisia kehittämishankkeita käynnistetään eri lähestymistavoin ja menetelmin suomalaisilla työpaikoilla jatkuvasti. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2003 tutkimuksen mukaan palkansaajista, joiden työpaikalla oli enemmän kuin yksi työntekijä 63 %:n työpaikalla oli tehty kyselytutkimus ja 50 %:n työpaikalla oli ollut työyhteisön kehittämishanke. Kaiken kaikkiaan kokemukset työyhteisön kehittämishankkeista ovat yleensä olleet hyviä myös taloudellisen hyödyn kannalta arvioituna. Se, että työpaikalla on tehty kyselytutkimus ei sen sijaan kerro, että työyhteisön tila olisi parantunut.

Kehittämishankkeilla testataan viimekädessä työn ja hyvinvoinnin välisiä suhteita koskevia oletuksia ja teorioita. Viimekädessä vasta niiden tekijöiden muuttaminen, joiden on todettu ennustavan sairautta ja terveyttä sekä toivotun tavoitteen saavuttaminen vahvistaa teorian oikeellisuuden. Tällaisilla johdonmukaisesti suunnitelluilla ja testatuilla kehittämishankkeilla on suuri merkitys ihmisen toimintaa ja terveyttä koskevan tiedon lisäämisessä.

 

Kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria - työterveystutkimuksen uusi paradigma
Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo, Merikosken Kuntoutus- ja Tutkimuskeskus

Kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria on neuvostopsykologiasta alkunsa saanut, mutta nykyään kansainväliseksi monitieteiseksi lähestymistavaksi laajentunut omintakeinen teoriaperusta, jonka avulla on tarkasteltu muun muassa lasten ja aikuisten kehitystä ja oppimista, työn ja työorganisaatioiden kehitystä ja muutosta, psykoterapiassa tapahtuvia muutoksia, tietokonevälitteisen työn kysymyksiä sekä neuropsykologista kuntoutusta.

Toiminnan teorian ydin on toiminnan käsite, joka samalla ilmaisee tämän teorian näkemyksen ihmisestä, yhteisöistä ja yhteiskunnasta tai kulttuurista. Toiminta on inhimillisen elämän keskeinen analyysiyksikkö. Toiminnan teorian mukaan esimerkiksi oppimista tai työhyvinvointia tulisi tarkastella toiminnassa tapahtuvina ja toiminnasta riippuvina.

Toiminnan teoria sisältää teoreettisia mallinnuksia sekä toiminnan rakenteesta että toiminnan dynamiikasta, jotka mahdollistavat työn, oppimisen ja hyvinvoinnin empiiristä tutkimusta uudesta näkökulmasta käsin. Tutkimusjohtaja Mäkitalo käsittelee esityksessään toiminnan kohteellisuuden periaatetta, toiminnan välittyneisyyttä sekä malleja toiminnan muutoksesta. Kaikkia näitä voidaan soveltaa työterveystutkimuksessa työn ja terveyden välisen suhteen tarkasteluun, ja saada tulokseksi aidosti uusia havaintoja, jotka luovat uusia vaikuttamisen mahdollisuuksia työterveyden edistämisessä.

 

Työn tekemisen kehittäminen työterveyshuollon toimintamuotona
Apulaisjohtaja Kari-Pekka Martimo, M-real Oyj

Työterveyshuollon perimmäinen tehtävä on antaa asiantuntija-apua työnantajalle hänen lakisääteisessä tehtävässään suojella työntekijöitä työssä esiintyviltä terveyden ja turvallisuuden vaaroilta. Riskilähtöisestä ajattelusta on kuitenkin edetty terveyttä edistävään suuntaan, kun huomattiin, että työkykyyn vaikuttavat monet muutkin kuin työhön liittyvät tekijät. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota myös siihen, että työkyky terveellisessä ja turvallisessa työssä on työhyvinvoinnin kannalta mahdollisuus, muttei vielä takaa sitä.

Viimeaikaisissa suomalaisissa tutkimuksissa (mm. Antila 2006) on todettu, että työhyvinvoinnin kannalta keskeisemmät tekijät liittyvät työn kokemiseen mielekkäänä ja mahdollisuuksiin tehdä työ hyvin. Työnantajan näkökulmasta samat asiat ymmärretään yleensä työmotivaationa ja tuottavuutena. Kyseessä on siis yhteinen haaste, johon vastaamisessa työterveyshuollon rooli on vasta hahmottumassa. Koska työhyvinvoinnin puute voi aiheuttaa uhkan työkyvyn heikkenemiselle psykososiaaliseksi kutsutun kuormittumisen kautta, työterveyshuollon on osallistuttava myös työhyvinvoinnin kehittämiseen.

 

Kehittävä työntutkimus työhyvinvoinnin tietämyksen lisääjänä
Tiimipäällikkö Kirsti Launis, Työterveyslaitos

Kehittävä työntutkimus on jo 1980-luvulla erityisesti työn kehittämisen lähtökohdista virinnyt suomalainen lähestymistapa työn ja työorganisaatioiden tutkimiseen. Vaikka kehittävän työntutkimuksen (toiminnan teoriaan perustuvaa) lähestymistapaa, malleja ja välineitä on käytetty sekä monella työalalla että monen tieteen alalla, voisi työterveystutkimuksen sanoa suorastaan hyljeksineen lähestymistapaa viime vuosiin saakka. Työterveystutkijat ovat todenneet kehittävän työntutkimuksen joko 1) liian työlääksi, 2) liian paikalliseksi, 3) liiallisesti ?itse työhön? puuttuvaksi ja myös 4) liian vähän ?evidence based? -dataan perustuvaksi. Nämä kehittävän työntutkimuksen hyljeksinnän perustelut kuitenkin kertonevat enemmän vallitsevan terveystutkimuksen omista lähtökohdista kuin kehittävästä työntutkimuksesta.

Kehittävän työntutkimuksen keskeinen menetelmä, joka myös tuottaa tietoa työhyvinvoinnista – on itse kehittämishanke. Miten kehittämishanke voi tuottaa tietoa työhyvinvoinnista? Eikö hankkeissa pitäisi vain kehittää työyhteisöjen hyvinvointia ja hankkeen jälkeen mitata tavoitteiden toteutumista ja tuloksia tarkkaan ennalta määritetyin mittarein? Työhyvinvointi-ilmiön uudelleen käsitteellistämiseksi kuitenkin juuri interventiot ovat keskeisin uuden tiedon tuottaja. Hankkeet tuottavat siis uudenlaista ymmärrystä työhyvinvoinnista kun lähtöajatuksena on myös: ilmiö paljastaa luonteensa erityisesti silloin, kun sitä pyrkii aktiivisesti muuttamaan.

 

(Työterveyslaitos)



» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

< Edellinen | Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi