14.1.2013
Helsingin koulujen sisätilojen terveyshaittamittaukset
vahvistavat, että monessa koulussa on paljon terveyshaittaoireita.
Ne koulut, joiden henkilöstö on valittanut terveysoireista, ja
mittaustulokset vahvistavat asian, ovat kiireellisimpiä
korjauskohteita. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston elintarvike-
ja ympäristötieteiden laitoksen johdolla. Työsuojelurahasto oli
mukana rahoittamassa tutkimusta, jonka tilasi Helsingin kaupunki.
Yksi tutkimuksessa kehitetyistä sisäilman mittausmenetelmistä
todettiin jatkokehityksen arvoiseksi. Vertailun parhaaksi noussut
tutkimusmenetelmä ei silti vielä ole vielä valmis työkalu.
Luotettavalla mittausmenetelmällä pystyttäisiin pienentämään
käyttäjien riskiä sairastua uudelleen.
Tutkimus oli laaja, sillä näytteitä kerättiin tuhatkunta ja
lomakkeista luettiin yli 70 000 vastausta. Laajuus varmentaa
tulosten luotettavuutta.
Kallista ja epävarmaa on ollut
Helsingin kaupungissa oli havaittu, että kaupungin käytössä olevien
tilojen sisäilman tutkimukset ja korjaukset maksavat kaupungille
paljon. Silti korjausten onnistumista ei aina pystytä varmistamaan,
eikä terveyshaittoja poistamaan tai edes vähentämään. Kelvollisia
rakennuksia on jouduttu purkamaan opettajien ja oppilaiden
terveyshaittaoireilujen takia.
Tarvitaan siis tehokkaampia menetelmiä terveydelle haitallisten
tilojen tunnistamiseen, jotta rajalliset varat kyettäisiin
kohdentamaan oikein.
Menetelmät kiinteistönpidon hyödyksi
Hankkeessa etsittiin työkaluja terveydelle haitallisten
sisäilmaongelmien tunnistamiseen. Tutkijat selvittivät, onko koetun
oireilun tai sairastelun ja sisäilman toksisuus- eli
haittamittausten välillä tilastollisesti merkitsevää yhteyttä.
Vastaavaa yhteyttä selvitettiin tilasta löytyneistä
toksiinintuottokykyisistä mikrobeista.
Niin ikään tutkijat paneutuivat siiten, kyetäänkö uusia
solutoksikologisia mittausmenetelmiä käyttämään kiinteistönpidon
apuna. Tarkasteltavina olivat rakennusten sisäilmaperäisen haitan
arviointi ja korjaustarpeiden järjestykseen asettaminen sekä
korjausten kohdentaminen.
Tutkittavina 15 tyyppikoulua
Tutkimukseen valittiin 15 helsinkiläiskoulua, ala-asteelta lukioon.
Niiden piti heijastaa mahdollisimman hyvin Helsingin
koulurakennuksista niin ikää, kokoa, sijaintia, käyttäjien
ikäryhmää kuin ilmanvaihtojärjestelmää. Kouluista tutkittiin 403
luokkaa tai työtilaa.
Terveyshaittojen tutkimiseen tutkijat kehittivät suomalaisiin
kouluoloihin soveltuvan kyselylomakkeen, joka koostui 282
kysymyksestä.
Kysely kohdistettiin tutkittavien koulujen opettajille ja muille
päätoimisille ammattilaisille, ei lapsille. Lomakkeella
selvitettiin henkilöstön oireet, sairaudet, väestötiedot, elintavat
ja ura-asiat. Lisäksi hyödynnettiin kyseisten työterveyshuollon
toimipaikkojen sairauspoissaolotilastoja.
Toinen ryhmä kyseli, toinen otti näytteet
Tutkijat tapasivat koulujen henkilökuntaa ja lapsia, kun näytteitä
kerättiin. Sisäilmaa mitattiin monilla näytteenottomenetelmillä.
Näytteitä otettiin koulujen ilmatilan laskeuma- ja ilmapölystä, ja
näytteiden toksisuus mitattiin solutestillä. Tällöin ei mitata
yksittäisiä homeita ja kemikaaleja, vaan sisäilmanäytteen soluille
aiheuttamaa haittaa yhteisvaikutuksineen.
Tutkimus tehtiin kaksoissokkona, jolloin toinen tutkimusryhmä teki
terveyskyselyn ja toinen keräsi näytteet. Koodit avattiin ja
kohdetiedot paljastettiin vasta, kun tulokset oli viety erillisiin
tietokantoihin.
Tutkimus tuki terveyshaittahavaintoja
Tutkimukseen sisältyi kouluja, joissa haitoista on valitettu ja
kouluja, joista ei ole valituksia.
Kerätyistä 919 näytteestä osa oli toksisia. Koulukohtaiset
yläpölynäytteet ja maljoille kerätyt näytteet korreloivat keskenään
toksisuuden suhteen: Jos siis yläpölynäytteissä havaittiin
toksisuutta, sitä löytyi myös saman koulun maljanäytteistä. Eräät
terveyshaittaoireet olivat jopa selvästi yleisimpiä niissä
kouluissa, joista löytyi paljon toksisia näytteitä.
Toksisten pölynäytteiden voitiin havaita keskittyvän kouluihin,
joissa terveyshaittaoireita oli kyselyn perusteella eniten.
Mittaustyöväline kehitettiin
Tulosten perusteella kyettiin sokkotunnistamaan ne koulut, joissa
oli eniten terveyshaittaoireita. Ne koulut siis kaipaavat
kiireellisimmin korjauksia.
Tutkijat päättelevät, että toksisuusmittaus näyttää toimivan
korjausjärjestystarpeen työkaluna, sillä mittaukset ovat
toistettavissa. Menetelmästä voi olla hyötyä myös, kun arvioidaan
korjausten riittävyyttä terveyshaittojen kannalta.
Tuloksista on tiedotettu rehtoreille, henkilökunnalle ja lasten
perheille. Helsingin kaupungista hankkeeseen osallistui
kiinteistöviraston tilakeskuksen edustajia. Helsingin yliopiston
elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkijoiden lisäksi
hankkeeseen osallistui asiantuntijoita oululaisesta Inspector Sec
Oy -laboratoriosta sekä Oulun yliopistollisen sairaalan korva-,
nenä-, ja kurkkutautien klinikalta.
(Työsuojelurahasto)
|
