Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Ylilääkäri Juhani Wikström, Valtiokonttori: Tapaturmat syövät hyvinvointia

 – Tällä hetkellä työtapaturmat ja ammattitaudit syövät liian paljon valtion työpaikkojen voimavaroja ja hyvinvointia, arvioi alan vaikuttaja, Valtiokonttorin ylilääkäri Juhani Wikström.

 

   Wikström on ollut keskeisenä henkilönä kehittämässä Valtiokonttorin uutta työhyvinvointistrategiaa, joka tähtää työtapaturmien ja työperäisten sairauksien ennalta ehkäisyyn. Lähtökohtana on selkeästi nollatoleranssi.
  – Tavoitteena meillä on, että henkilöstö voisi mahdollisimman hyvin ja viihtyisi työpaikoillaan entistä paremmin ja myös nykyistä pidempään eläkeikää ajatellen.   
  Tällä hetkellä Wikströmin mielestä riskien hallinnan ja työturvallisuustoiminnan painoarvo ei ole työpaikoilla riittävän korkea.
  – Esimerkiksi tapaturmatilastot ovat junnanneet valitettavasti niin yksityisellä sektorilla kuin meillä valtion töissäkin liian pitkään paikallaan. Työoloissa ei ole pitkään aikaan tapahtunut enää kovin merkittävää paranemista.
  Liian monilla työpaikoilla työturvallisuustoiminta koetaan Wikströmien mielestä tällä hetkellä edelleen usein vain välttämättömänä pakkopullana, eikä nähdä sen yhteyksiä työhyvinvointiin, työviihtyvyyteen ja laadukkaaseen työntekoon.
   – Juhlapuheissa kyllä pidetään nolla tapaturma – tavoitetta hyvänä asiana ja työntekijät nähdään työpaikan tärkeimpinä voimavaroina. Mutta valitettavasti nämä sanat muuttuvat aivan liian harvoin aidoiksi käytännön teoiksi, Wikström toteaa.

Valtiokonttorin ylilääkäri, dosentti Juhani Wikström uskoo hyvään asiakaslähtöiseen korvaustoimintaan sekä yhteisölliseen ja monitieteiseen työolojen kehittämiseen.

Johtaminen avainasemassa

   Työolojen kehittämisen yksi keskeinen ongelmana Wikströmin mielestä on, että työhyvinvointi ja työterveyshuolto on tällä hetkellä liiaksi medikalisoitu ja irrotettu työpaikkojen päivittäisistä toiminnoista, etenkin johtamisesta.
  – Uskallan lääkärinä näin väittää, vaikka tiedän, että kaikki työterveyslääkärit eivät tästä pidä, Wikström toteaa. 
  Työturvallisuustoiminnan tulisi ylilääkäri Wikströmin mielestä olla kiinteä osa työpaikkojen normaalia elämää ja koko työyhteisön toimintaa, eikä mikään irrallinen asia niin kuin nyt yleensä tapana on.
  – Johtaminen ja johtajuus ovat avainasemassa. Ilman ylimmän johdon aitoa ja näkyvää sitoutumista ei työturvallisuutta työpaikoilla saada oleellisesti paranemaan nykyisestä, Wikström arvioi.
  Turvallisuus ja hyvinvointi lähtevät neurologiaan erikoistuneen Wikströmin mukaan ennen muuta johdon ja esimiesten korvien välistä, asenteista.
  – Hyvä työturvallisuus ja työhyvinvointi syntyvät siitä, miten työt työpaikalla järjestetään. Organisaation on itse luotava edellytykset sille, että henkilöstö viihtyy ja voi hyvin. Ei sitä voi ulkopuolinen työterveyshuolto tai työsuojelu tehdä. 
  Itse Wikström käy vuosittain useilla valtion työpaikoilla avaamassa silmiä uudenlaiseen kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiajatteluun.
  – Yritän kannustaa etenkin virastojen johtoa muutokseen ja pitämään huolta osaamispääomasta eli omista työntekijöistään. Työhyvinvointi- ja turvallisuusasioiden tulisi olla tärkeä osa jokaisen esimiehen johtamista. Myös henkilöstöllä on toki oma vastuunsa.
   Eläkepuolella Valtiokonttorin uusi toimintatapa on jo alkanut tuottaa tulosta. Vaikka valtion henkilöstö on keski-iältään vanhentunut, työkyvyttömyyseläkehakemukset ovat vähentyneet ja samalla myös työkyvyttömyyshakemusten hylkäysprosentti on historiallisen alhainen eli vain 15 prosenttia. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on myös ollut viimeiset vuodet hienoisessa nousussa.

Riskiajattelua työpaikoille

  Valtiokonttori on viemässä uudenlaisia ajatuksia riskien hallinnasta ja työturvallisuudesta laajemminkin valtion eri virastoihin.
  – Haluamme kehittää koko työyhteisöä, erityisesti työpaikkojen ennalta ehkäisevää toimintaa. Tavoitteena on, että kaikilla työpaikoilla pystyttäisiin riskit hallitsemaan ja koko henkilöstö voisi hyvin.
   Wikström kertoo oppineensa kuntoutuslääkärinä, että ihmisen toimintakyky riippuu erittäin paljon siitä, millainen hänen fyysinen työympäristönsä on.
  – Tutkimukset ja myös käytännön elämä osoittavat, että työympäristöä ja töiden järjestelyjä parantamalla voidaan vaikuttaa oleellisesti siihen, mitä työssä selviydytään. Riskien hallinta on koko työyhteisön yhteinen asia, Wikström muistuttaa.
   Tapaturmien torjunnan tehostamisessa Wikströmin mielestä tärkeää olisi etenkin ns. läheltä piti –tapausten tutkinta.
   – Valitettavasti läheltä piti -tapauksia ei tällä hetkellä ilmoiteta eikä tutkita, koska ne nähdään suomalaisessa työkulttuurissa epäonnistumisina. Meidän tulisi kuitenkin kerätä oppi talteen läheltä piti-tapauksista ja muuttaa ne sosiaaliseksi pääomaksi.

 

Työyhteisön kehittäjä

  Ylilääkäri, dosentti Juhani Wikström on tällä hetkellä yksi arvostetuimmista ja kokeneimmista vakuutuslääkäreistä Suomessa.
   Wikström valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1969 ja väitteli vuonna 1975. Neurologian erikoislääkäriksi hän tuli vuonna 1976. Wikströmillä on erityspätevyys geriatrian, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen aloilla.
   Helsingin yliopistollisen keskussairaalan HYKS:n kuntoutusyksikön ylilääkärinä Wikström toimi vuosina 1984–1994.
  Valtiokonttorin ylilääkäriksi Wikström siirtyi vuonna 1994.
  – Minua houkuttelivat mahdollisuudet kehittää valtion työntekijöiden työoloja ja työhyvinvointia. Täällä on suuret mahdollisuudet toimia, koska Valtiokonttorissa on sisäistetty nykyaikaisella tavalla monitieteiseltä pohjalta mitä on asiakkuus ja yhteisöllisyys merkitsevät.
  Valtiokonttorissa Wikströmin vastuulla ovat perinteisten lääkäritoimintojen lisäksi myös mm. kuntoutusasiat ja työkykyä ylläpitävä toiminta. Hän on ollut keskeisesti myös kehittämässä Valtiokonttorin työhyvinvointistrategiaa.
  – Olen tyypillinen vakuutusalan paperilääkäri, joka ei pidä omaa potilasvastaanottoa, vaan tekee ratkaisunsa papereiden ja kokemuksensa perusteella, hän kuvaa hymyssä suin työtään.
   Wikström pitää itseään ennen muuta työyhteisöjen ja työhyvinvoinnin kehittäjänä, vuorovaikutuksen luojana, muutoksen synnyttäjänä. Hän edustaa lääkärinä laajaa työyhteisöllistä näkemystä.
– Kierrän valtion työpaikoilla puhumassa virastojen johtajien ja henkilöstön kanssa, en lääkärin vaan työyhteisön kehittäjän kieltä. Käyn herättämässä ja motivoimassa, jotta työpaikat itse ymmärtäisivät työhyvinvoinnin merkityksen. Tähän suurin osa työajastani menee nykyisin.

 

 
Kari Rissa

(Lähde: Tapaturmavakuutus 3/2005)





» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

< Edellinen | Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi