Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Työelämän muutokset vaativat eniten nuorilta

Helsinki/Hamina, 13.1. 2011

Raimo Montonen joutui vaihtamaan ammattiaan, kun Summan paperitehdas Haminassa Kymenlaaksossa sulki ovensa kolme vuotta sitten. 57-vuotiaan Montosen yli 30 vuotta kestänyt työ paperin parissa vaihtui yrittäjyyteen.

Montonen pyörittää kaupungissa nyt kivijalkaliikettä, joka on erikoistunut valokuvaukseen ja kuvanvalmistukseen.

–Kyllä tällä toimeen on tultu. Kuvankäsittelyä tietokoneella olen tehnyt oikeastaan aina. Tässä kävi niin, että harrastuksesta tuli työ.
Entisen paperimiehen tarina on Suomessa tavallinen. Suomen Akatemian tuoreen tutkimuksen mukaan Montosen ikätovereista yli 40 prosenttia on vaihtanut tai joutunut vaihtamaan ammattiaan. 1970- ja 80-luvulla syntyneistä ammatti on mennyt vaihtoon työmarkkinoiden takia vielä useammalla, miltei joka toisella.

Lapin yliopiston professorin Asko Suikkasen mukaan monet suomalaiset jättävät Montosen tapaan teollisuuden ja siirtyvät palvelualalle.

–Suomalainen työelämä on muuttunut siirtymien työmarkkinoiksi. Monen ammatin tietoperusta vanhenee entistä nopeammin. Ennustan, että 1980-luvulla syntyneistä on 50 vuoden päästä vaihtanut ammattiaan yli puolet.


Nuorilla pisimmät työmatkat

Suikkanen perehtyi tutkimuksessaan kymmenenä eri vuonna syntyneiden suomalaisten työhistoriaan erilaisten rekisterien avulla. Vanhin tutkittu ikäluokka on syntynyt vuonna 1938 ja nuorin 1983. Kustakin ikäryhmästä tutkijan vertailuun päätyi kymmenesosa, ja lopulliset tutkimustulokset varmistunevat tämän vuoden aikana.

–Yleinen oletus on, että työmarkkinoiden muutokset koskevat kaikkia samalla lailla. Tutkimustulosten mukaan vaikutukset ovat kuitenkin suurimmat nuorten kohdalla.

Pätkätyösukupolven kiinnittyminen työmarkkinoille ei ole yhtä varmaa kuin vanhojen ikäluokkien. Nuoret paitsi vaihtavat alaa vanhempia työntekijöitä enemmän, myös käyvät muita useammin töissä kotipaikkakuntansa ulkopuolella. Esimerkiksi vuonna 1973 syntyneistä näin tekee yli 40 prosenttia.

Työtilanteen epävakaus heijastuu myös yksityiselämään.
–Työmarkkinoiden muutos suosii tai vaatii sitä, että perheen perustamista ja lasten hankintaa siirretään myöhemmäksi.


1960-luvun lapset kokeneet laman kahdesti

Tutkimuksen mukaan työttömyys on vanhemmista ikäluokista suurinta paperimies Montosen ikätovereilla, 1960-luvulla syntyneillä. Moni heistä on kokenut laman vaikutukset kahdesti.

Ennen alanvaihtoaan Montonen kävi paripäiväisen yrittäjäkurssin Kotkan–Haminan seudun kehittämisyhtiössä Cursorissa. Siitä hänelle ei jäänyt paljon käteen.

–En saanut tietoa yrittäjyyteen liittyvistä huonoista puolista, kuten esimerkiksi sosiaaliturvan menetyksestä. Muutenkin tuntui, ettei oikein kukaan tukenut hommiin lähtiessä. En ole myöskään nähnyt killinkiäkään niistä tukirahoista, joita valtio ja Stora Enso lupailivat Summasta poispotkituille. Mutta katkeraksi en tunnustaudu, se ei kannata.

Summasta työttömiksi jääneistä noin 450 työntekijästä vain pieni osa kiinnostui yrittäjyydestä. Montosen kaveripiirissä heitä on kymmenkunta.
Suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat tutkija Suikkasen mukaan kuitenkin nuoret miehet, joilla on pelkkä perusasteen koulutus.

–Suomessa ei ole enää jokamiehen työmarkkinoita.



(STT)

 

 

 

 

 

  

 

Lapin yliopiston professorin Asko Suikkasen tutkimuksen tulosten mukaan työmarkkinoiden muutoksien vaikutukset ovat suurimmat nuorten kohdalla.

Kuva: Lapin yliopisto



» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi