Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Turvallisesti oopperan kulisseissa

Kansallisoopperassa Mannerheimintien varrella työskentelee noin 600 vakituista ja noin 600 osa-aikaista tai vierailevaa työntekijää. Erilaisia työnimikkeitäkin on yli kaksisataa, tenorista suutariin. Harva katsomossa istuja tietäkään, kuinka paljon teoksen eteen on tehty kulisseissa työtä, myös työturvallisuudessa.

 

?Kuka nyt oopperassa tietokonetta käyttää??

Kansallisoopperan työsuojelupäällikkö Kaarina Kuisma on toiminut tehtävässään jo vuodesta 1990 alkaen, aluksi oman toimen ohella ja nykyään päätoimisesti. Kuisma tuli taloon alun perin työterveyshoitajaksi. Kun uutta oopperataloa alettiin suunnitella, hänet otettiin mukaan erityisesti kalusteiden ja opasteiden suunnitteluun. Erityispiirteenä ja –haasteena mukana oli arkkitehtuuri, joka piti ja pitää myös nykyään ottaa huomioon suunnittelussa työmenetelmien muuttuessa. Kuisma muistelee huvittuneena, kuinka eräät suunnittelijat talon suunnitteluvaiheessa ihmettelivät: ?kuka nyt oopperassa tietokonetta käyttäisi??


 
Kuva 1. Kansallisoopperan työsuojelupäällikkö Kaarina Kuisma

Tanssijat tapaturma-alttiita

Vuonna 2004 Kansallisoopperassa kirjattiin 85 työtapaturmaa, joista noin 15 % oli työmatkatapaturmia. Kaikista tapaturmista lähes puolet sattuu tanssijoille, yleisimmin hyppyjen alastuloissa ja harjoituksissa. Vajaa kolmannes tapaturmista sattui tekniikan osastoilla, joissa erityisesti suurten lavasteiden käsittely ja siirtely ahtaissa ja pimeissä tiloissa on haastavaa.

Oopperan henkilökunta koostuu monen eri ammattikunnan edustajista ja töitä tehdään 16 eri työehtosopimuksen mukaan, kahdessa vuorossa. Orkesterissa soittajia on noin 130, baletissa tanssijoita noin 85 ja kuorossa laulajia noin 60. Kampaajia, maskeeraajia, ompelijoita, suutareita, puuseppiä, metallimiehiä, näyttämötyöntekijöitä ja muuta teknistä henkilöstöä on yhteensä lähes 200. Lisäksi tulevat mm. markkinoinnin ja hallinnon henkilöstö ja kiinteistönhuolto. Koska työnimikkeitä on paljon, myös ongelmat ja haasteet työturvallisuuden kannalta vaihtelevat paljon. Myös vierailevat solistit ja lapsiesiintyjät tuovat omat lisänsä työsuojeluun.

Yksi suurista työsuojeluteemoista oopperassa on melu, jos sellaista termiä maailmanluokan musiikista nyt voidaan käyttää. Esimerkiksi pienessä harjoitushuoneessa laulavan sopraanon äänitaso saattaa nousta yli 100 desibelin, jolloin vaaravyöhykkeellä ovat sekä laulajan omat että säestäjän tai harjoittajan korvat. Kuisman mukaan kuulonsuojelun eteen onkin tehty talossa paljon työtä. Muusikot saavat henkilökohtaiset muotoonvaletut kuulonsuojaimet ja Kuisma uskoo niiden käytön myös lisääntyneen.

 


Kuva 2. Ompelimon haasteena on erityisesti ahtaat tilat, sillä kankaita ja muuta tavaraa on paljon.

 

Monikulttuurisessa työyhteisössä myös henkiseen työsuojeluun on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota. Hiljattain organisaatiossa on päättynyt ?Toimiva Ooppera? -työhyvinvoinnin kehittämishanke. Hanke johti laajaan työyhteisön kehittämiseen työprosesseista ja arvoista alkaen. Myös esimiesvalmennus oli tärkeässä osassa kehittämishanketta. Kuisma korostaakin, ettei työhyvinvointia voida käsitellä irrallisena asiana, sillä hyvin toimiva työyhteisö tukee taiteellisesti laadukasta lopputulosta.

 

Jokainen teos on uusi turvallisuusprojekti

Jokainen oopperan teos on oma projektinsa myös turvallisuutta ajatellen. Uuden teoksen ?synnyttäminen? säveltäjältä ensi-iltaan vaatii parhaimmillaan kuusi vuotta. Heti kun teoksen kokonaisuus on hahmottunut, myös turvallisuusasiat otetaan huomioon. Arvioinnissa käydään tarkistuslistan avulla läpi, mitä elementtejä teoksessa on ja millaisia riskejä niihin liittyy. Tarkistettavia kohtia ovat esimerkiksi henkilönostot, valaistus, lattianostimet, pyrotekniikka, lapsiesiintyjät jne. Ennen esityksen ensi-iltaa tehdään vielä teoksen turvatarkastus, jossa ovat mukana myös taiteilijoiden edustajat. Lisäksi liikkuvat seinät, sortuvat patsaat tai muut lavastuksessa käytetyt erikoisuudet selvitetään tarkasti kaikille näyttämöllä esiintyville.

Kuisman mukaan näyttämömestarit ovat nykyään tarkkoja siitä, millaisia lavastuksia työturvallisuusmääräysten puitteissa voidaan toteuttaa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä myös työsuojelutarkastajien kanssa. Monesti turvallisen kompromissin löytäminen eri vaatimusten ja näkökulmien joukosta vaatii myös paljon työtä. Kuisma muistaa esimerkin 90-luvulta Taikahuilu-oopperasta. Ohjaaja halusi teokseen katsomon yläpuolelle korin, jossa laulaa kolme lasta.
- Lopulta lapset lauloivatkin korissa, mutta vaati melkoisesti työtä, että kohtaus saatiin toteutettua turvallisesti, Kuisma naurahtaa.
Viime vuosina esitetyistä teoksista eniten työtä vaadittiin oopperassa, jossa lavastuksessa käytettiin suurta vesiallasta.
- Sähköturvallisuuteen kiinnitettiin tällöin erityistä huomiota ja pelastussuunnitelmat päivitettiin. Lisäksi näyttämöllä työskenteleville annettiin hätäensiapukoulutusta, Kuisma muistelee.

 

Päämääränä onnistunut näytös

Kolmen tunnin vierailun ja haastattelujen aikana tulee selvästi esiin piirre, joka erottaa Kansallisoopperan monesta muusta organisaatiosta. Työn tavoite – onnistunut näytös – ohjaa selkeästi työtä ja on varmasti kaikkien tiedossa. Tällöin myöskään työturvallisuuden tärkeyttä ei tarvitse erikseen perustella.

 

 

3T Ratkaisut Oy, Kaisa Tuurinkoski ja Marko Vuorinen



» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

< Edellinen | Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi