Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Työympäristökilpailusta hyvät tulokset

20 miljoonan euron säästöt

Teknologiateollisuuden Haastamme työympäristökilpailu selvästi
kiihdytti työturvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä siihen
osallistuneissa liki 200:ssa yrityksissä. Vuosien 2002-2005 aikana
käyty kilpailu vähensi tapaturmapoissaoloja noin 400 000 tuntia.
Teknologiateollisuus ry:n asiantuntijan Jukka Tiihosen mukaan pelkästään tästä kertyi yrityksille säästöä 20 miljoonaa
euroa. Poissaolojen prosentuaalinen pudotus oli yli 30 %.


Yhtenä mittarina ollut Elmeri+ -havaintoindeksi koheni kaikilla osa-
alueilla. Aineiston perusteella pystyttiin myös selvästi toteamaan Asiantuntija Jukka Tiihonen
indeksin ja tapaturmien välinen yhteys: mitä parempi indeksi, sitä
vähemmän sattui tapaturmia. Tiihonen väitti myös tuottavuuden kohonneen, koska siihen vaikuttavat osa-alueet kuten kulkuteiden ja pöytien järjestys sekä työn fyysinen rasittavuus vähenivät merkittävästi.

 

Yritysten aktiivisuus yllätti

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Martti Mäenpää oli yllättynyt yritysten johdon sitoutumisesta kilpailuun. Yllättävää oli myös valtava konkreettisten parannusten määrä, joita yritykset toteuttivat yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Mäenpään mukaan kilpailusta hyötyivät osallistuneiden yritysten
lisäksi koko toimiala positiivisen näkyvyyden kautta. Hän näkeekin
haasteena tuottavuuden ja alan vetovoiman jatkuvan kasvattamisen.
Nuoret pitää saada kiinnostumaan toimialan töistä. Turvallinen ja
miellyttävä työympäristö edistää selkeästi näitä tavoitteita.

?Metalli- ja elektroniikkateollisuuden suomalaisten yritysten ulkomailla
työskentelevän henkilöstön määrä jatkaa kasvuaan, ollen nyt jo
noin 170 000 henkilöä?, aloitti Mäenpää. Suomessakin on
kasvutarpeita, esimerkiksi vuonna 2006 tarve on noin 2 000:lle
uudelle ammattilaiselle. Rekrytointi on kuitenkin vaikeaa jopa joka Toimitusjohtaja Martti Mäenpää
toiselle yritykselle. Osaavia hitsaajia, koneistajia, asentajia ja
insinöörejä on vaikea löytää. Ongelmaa kasvattaa kiihtyvä eläköityminen alalla. Nämä seikat luovat jatkuvaa painetta kasvamiseen nimenomaan ulkomailla.

 

Ennennäkemätön yhteinen ponnistus

Haastamme työympäristökilpailu on ollut ennennäkemätön yhteinen ponnistus, kiitteli Metallityöväenliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa. Hanke on koskettanut noin 40 000:ta toimialalla työskentelevää ja tuloksena on tapaturmien vähentyminen, työolojen parantuminen, imagon nousu. Hän näki näiden kaikkien tekijöiden yhdessä auttavan alan vetovoimaisuuden parantamisessa. Tällaiset uutiset ovat hyvää vaihtelua ?nokisia naamoja, valokaaria ja sulaa metallia? esittävien uutisten joukossa.


puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa Ammattiyhdistysliike haluaa jatkossakin olla voimakkaasti
mukana tukemassa tämäntyyppisiä hankkeita. Erkki Vuorenmaa
lausui kiitokset myös niiden puolesta, jotka ehkä juuri kilpailun ansiosta eivät joutuneet työtapaturman uhriksi ja kärsimään sen aiheuttamista vammoista.

Sen lisäksi, että suomalaiset yritykset kasvattavat toimintaansa ulkomailla, lisääntyy myös ulkomaisen työvoiman käyttö Suomessa. Vuorenmaa näki tärkeänä, että hyvistä työturvallisuuskäytännöistä ja pelisäännöistä pidetään kiinni myös heidän kohdallaan. Nykyisessä verkostotaloudessa pärjääminen edellyttää hyvää yhteistyötä ja ennakoivaa toimintaa - myös työsuojelu- ja työympäristöasioissa.

 

Henkilöstökin kiinnostunut kilpailusta

Metallituoteteollisuuden sarjan voittajan SAH-KO Oy:n
teknillinen johtaja Martti Nikula
totesi, että heidän motivaationsa kilpailuun osallistumiseen lähti halusta kehittää
toimintaa yhdessä koko henkilöstön kanssa. Tavoitteena oli,
että jokainen haluaa paitsi oman työpisteensä olevan
kunnossa myös olla kiinnostunut muiden turvallisuudesta.
Myös asiakkaiden taholta tuleva paine laadun ja turvallisuuden
parantamiseen kasvaa koko ajan. SAH-KO:n henkilöstö oli
erittäin kiinnostunut kilpailusta koko ajan, mikä varmasti nosti
pysyvämminkin turvallisuuskulttuurin tasoa. SAH-KO Oy on
1955 perustettu yritys, joka valmistaa mm. maanteiden
kunnossapidon tuotteita ja raivaussahoja. Työntekijöitä
on 75 henkilöä.

Teknillinen johtaja Martti Nikula (vasem)
nouti SAH-KO Oy:n palkinnon yhdessä
tuotantopäällikkö Aarno Sarajärven kanssa.

 

Enää ei siivota vieraiden takia

Erikkilä Nostotekniikkaa Oy oli yksi hyvin menestyneistä kilpailun osanottajista. Elmeri+ indeksi nousi 63 prosentista 96 prosenttiin. Toimitusjohtaja Juha Erikkilän mukaan kilpailu ylitti odotukset, Monet asiat - kuten työympäristön järjestys - paranivat psysyvästi. ?Ennen meillä siivottiin, nyt paikat pidetään koko ajan hyvässä kunnossa. Tänne kelpaa kenen tahansa koska tahansa tulla?, kehaisee Juha Erikkilä.

Oman yrityksensä kehittymisinnon Erikkilä kiteytti lauseeseen ?On juostava, ettei kaatuisi selälleen.? Kun kutsu kilpailuun tuli, ei Erikkilässäkään tosin tiedetty mihin oltiin ryhtymässä.
Toimitusjohtaja Juha Erikkilä Mahdollisuus saada omasta turvallisuustasostaan ulkopuolinen,
puolueeton arviointi houkutteli kuitenkin mukaan.

Erikkilä oli haastatellut useita muitakin kilpailun osanottajia ja niiden
hyödyt ja tulokset olivat hyvin samantyyppisiä. Ulkopuolinen
arviointi toi hyvän ?korjauslistan?, joka auttoi heti tekemään
konkreettisia asioita. Eivätkä ne yleensä olleet kalliita toimenpiteitä,
esimerkiksi Erikkilässä toteutettiin ensimmäisen arviointikierroksen
jälkeen parannuksia 3 000 eurolla. Jo tällä Elmeri+ indeksiä saatiin
ylöspäin 20 prosenttiyksikköä. Merkittävänä nähtiin myös ?muurin
murtuminen? arvioijina toimineiden työsuojelutarkastajien ja yritysten väliltä. Alueen tarkastajat tulivat tutuiksi ja yhteistyö luontevaksi.

Erikkilä Nostotekniikkaa Oy on erikoistunut ergonomisiin piennosturi- Erikkilä Nostotekniikkaa Oy sai
järjestelmiin ja nostovälineisiin sekä robottinosturijärjestelmiin. palkinnon huomattavasta
Lisäksi yhtiö tuo maahan nostolaitteita, nostimia ja vinttureita. turvallisuustason parantamisesta
Erikkilän toimisto ja tehdas sijaitsevat Kirkkonummen Masalassa.
Sillä on tytäryhtiö myös Virossa. Kaikkiaan yrityksessä työskentelee n. 50 henkilöä.

 

Kilpailu parantaa suorituskykyä

Kilpailukonseptin kehittäneen 3T Ratkaisut Oy:n toimitusjohtaja,
TkT Heikki Laitinen
totesi kilpailun toimivan kehityksen
vauhdittajana niin urheilussa, taloudessa, tieteessä kuin nyt
todistetusti myös työturvallisuudessa. Kilpailuakin tärkeämpi on
kuitenkin hyvä mittari: ?Mitä ei mitata, sitä ei voi johtaa.?

Laitinen listasi hyvän mittarin ominaisuuksia. Sen pitää antaa
selkeä ja mielellään vertailukelpoinen luku. Toisaalta mittarin
pitää olla luotettava eli mitata oikeita asioita, ja tuloksen tulee
olla riippumaton mittaajasta. Edelleen mittarin pitää olla nopea
ja herkkä kertomaan muutokset sekä helppokäyttöinen. Toimitusjohtaja Heikki Laitinen
Laitinen jakaa turvallisuusmittarit toisaalta ?jälkikäteisiin? ja
ennakoiviin ja toisaalta panostusta ja tulosta mittaaviin. Mitä pienempi yritys tai osasto, sitä huonommin tapaturmien lukumäärä kertoo todellisesta turvallisuustasosta. ?Hyviä ennakoivia tulosmittareita ovat havainto- ja kyselyindeksit – esimerkiksi kilpailussa käytetty Elmeri+. Tähän ryhmään voitaisiin laskea myös ilmoitushalukkuus-indeksin eli kuinka paljon yrityksessä tehdään vaaratilanneilmoituksia per työntekijä. Tämä kertoo paljon yrityksen turvallisuuskulttuurista?, uskoo Laitinen.

Heikki Laitisen mielestä Suomen työtapaturmakehitys on ollut vuosien saatossa hyvää – vaikka muutakin on esitetty. Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa hyvin. ?Olemme esimerkiksi selvästi USA:ta edellä ja Ruotsinkin kannoilla työpaikkakuolemin mitattuna. Julkisuudessa esimerkkeinä olleet kansainväliset yritykset ovat näiden maiden kärkiporukkaa?, perustelee Laitinen hieman vääristynyttä mielikuvaa. Työympäristökilpailussa pärjänneet yritykset ovat hyviä myös kansainvälisesti mitattuna. Laitinen on myös laskenut, että kilpailuyrityksissä tapahtunut tapaturmataajuuden lasku selittää pääosin koko toimialan positiivisen kehityksen. Muissa yrityksissä oltaisiin siis samaan aikaan poljettu lähes paikallaan.

 

Teollisuuden työntekijä keskimäärin 3 viikkoa sairaslomalla

Suomen teollisuudessa keskimäärin 6 prosenttia työntekijöiden
teoreettisesta työajasta menee sairastamiseen. Tämä merkitsee
vuodessa noin kolmea työviikkoa. Naiset sairastavat noin
prosenttiyksikön enemmän kuin miehet. Työnantajan
mahdollisuudet vaikuttaa sairastamiseen ovat rajatut. Kuitenkin
jotain on työpaikalla vialla, jos sairastaminen vie enemmän kuin
tuon 6 prosenttia työajasta. Tätä mieltä on ylilääkäri Kari Kaukinen
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:sta.

Tutkimusten mukaan suomalaisten terveys on kohentunut viime
vuosikymmeninä. Työikäisistä noin 80 prosenttia pitää työkykyään Ylilääkäri Kari Kaukinen
melko tai erittäin hyvänä. Myöskään mielenterveysongelmat eivät
ole nyt yleisempiä kuin 1980 –luvulla. Vakava työuupumus on noin 2,5 prosentilla työntekijöistä.

Yrityksen omat mahdollisuudet vaikuttaa sairastamisen määrään on rajallinen. Kaukisen mukaan asiaan on syytä kuitenkin paneutua, jos sairastaminen yrityksessä ylittää alan keskiarvon. Varsinkin tavallista runsaampi lyhyiden sairaslomien määrä on hälytysmerkki. Poissaoloja voivat ruokkia työyhteisön, esimiesten ja henkilöstön asenteet. Selkeä ohjeistus voi auttaa. Yritys voi kehittää työhyvinvoinnin ylläpitoa yhdessä työterveyshuollon kanssa.

Kari Kaukinen peräänkuulutti vastuullisuutta ja toimenpiteitä kaikilta tahoilta tilanteen parantamiseksi. Hänen mukaansa sekä lääkärit, työntekijät, työnantajat että yhteiskunta voivat osaltaan vaikuttaa jatkuvasti kasvaviin sairauspoissaolo- sekä työkyvyttömyyseläkelukuihin ja kustannuksiin.

 

Osaamisella työhyvinvointia

Sulzer Pumps Finland Oy:n henkilöstön kehityspäällikkö Kyllikki Riisiön esityksessä painottui osaamisen hallinnan rooli työhyvinvoinnin ylläpidossa. Hän näki erityisen tärkeänä, että ihmiset tietävät mitä pitäisi saada aikaan ja milloin on tehnyt työnsä hyvin. ?Jotta osaamista voidaan johtaa, pitää sitäkin mitata – muuten voidaan puhua 0-tavoitteesta?, Riisiö sanoo.

Sulzerilla osaamisen kehittäminen perustuu aina liiketoiminnan
tarpeisiin. Kaikki lähtee perustehtävän toteuttamisesta ja sen
osaamisvaatimuksista. Esimiehet vastaavat alueellaan ammattitaidon
kehittämisestä. Vuosittaisissa kehityskeskusteluissa arvioidaan
tilanne ja ylläpidetään henkilökohtaista kehityspolkua. Sulzer tukee
omaehtoista opiskelua myöntämällä puhdasta rahaa saavutetuista
tutkinnoista. ?Tieto on perusta ymmärrykselle, joka taas
kypsyessään muuntuu tekemiseksi?, määrittelee Kyllikki Riisiö.

Sulzer Pumps Finland Oy on osa 10 000 henkilöä työllistävää
kansainvälistä Sulzer-konsernia. Suomen yhtiön pääkonttori Henkilöstön kehityspäällikkö
sijaitsee Karhulassa. Asiakkaina ovat pumppuja prosesseissaan Kyllikki Riisiö
käyttävät teollisuusyritykset eri toimialoilta. Suomessa työntekijöitä
on 750 henkilöä.

 

Tapaturmien määrä laskuun järjestelmällisellä toiminnalla

STERIS Finn-Aquan Tuusulan tehtaalla tapaturmien määrä putosi neljässä vuodessa kymmenesosaan. Viime vuonna niitä oli enää 2 kpl, kun vuonna 2001 luku oli 23. Toimitusjohtaja Jouni Hakola painotti, että hyviin tuloksiin päästiin systemaattisella arkipäivän työllä. Nolla-tapaturmaa tavoite ei enää tunnu idealistiselta haihattelulta.

Turvallisuustyöhön on panostettu määrätietoisesti. Tuusulan
tehtaan työsuojelutoimikunnassa on vahva johdon edustus ja
sille on annettu paljon valtaa: aiemmasta ?välttämättömästä
pahasta? on tullut tärkeä toimeenpanovaltaa käyttävä johtoelin.
Elmeri+ otettiin käyttöön, ja esimiehet havainnoivat jokaisen
alueen kahden viikon välein. Koko henkilöstö on osallistunut
turvallisuuskoulutukseen, viime vuonna koulutuksia oli peräti
27 tuntia henkeä kohti. Koulutuksen yhteydessä jokainen
osallistui myös työpaikan riskinarviointiin.
Vaaratilanneilmoituskampanja tuplasi ilmoitusten määrän Toimitusjohtaja Jouni Hakola
edellisestä vuodesta. Myös korjaavien toimenpiteiden määrä
kasvoi yli kolmanneksella. Koulutuksessa on käytetty myös ulkopuolista apua, mm. DuPont Safety Resources:ta sekä 3T Ratkaisut Oy:tä.

STERIS Finn-Aquan Tuusulan tehdas sai jaetun ensimmäisen palkinnon Teknologiateollisuuden Haastamme –kilpailun tiukassa laitevalmistajien sarjassa. Toimitusjohtaja Jouni Hakola oli tyytyväinen tulokseen jopa siinä määrin, että aikomuksissa on mm. laajentaa turvallisuustyötä muillekin elämän osa-alueille sekä ympäristöjohtamiseen.

 

 >> Muut artikkelit ja kuvat aiheesta



» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

< Edellinen | Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi