Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Palovaroitinpakko ei vähentänyt kuolemia

Juttukulma 9.2.2006

Palovaroitin tuli pakolliseksi vuonna 1999. Sen jälkeen palokuolemat ovat olleet yhtä yleisiä kuin sitä ennen. Tämä ilmenee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tilastoista.

Vuosina 2000–2005 kuoli tulipalossa yhteensä 540 henkeä, eli keskimäärin 90 kuolemaa vuodessa. Vastaavana ajanjaksona 1994–1999 kuoli 525 henkeä, mikä tekee keskimäärin 87 henkeä vuodessa. Viiden vuoden liukuva keskiarvo aleni loivasti ennen vuotta 1999, jolloin se tasoittui lähteäkseen loivaan nousuun vuonna 2003.

Kuva 1. Palokuolemat Suomessa vuosina 1994-2005. Lähde SPEK tilastot

 

Palokuolemat lisääntyvät kylmänä vuodenaikana

Suomessa sattuu noin 2 palokuolemaa sataatuhatta asukasta kohti, mikä on enemmän kuin useimmissa Euroopan maissa. Meitä enemmän niitä on lähinnä uusissa EU-maissa, kuten Baltian maissa ja Unkarissa. Myös Ruotsi (1,6 kuolemaa/100 000 asukasta) ja Norja (1,4 kuolemaa/100 000 asukasta) sijoittuvat tässä tilastossa paljon huonommin kuin useimmat Keski- ja Etelä-Euroopan maat. Espanja, Itävalta, Italia, Saksa ja Ranska yltävät alle 1 palokuolemaan sataatuhatta asukasta kohti.

SPEK:n tilastojen mukaan kylmänä vuodenaikana loka-huhtikuussa sattuu Suomessa 50 % enemmän palokuolemia kuin lämpimänä aikana. Mahdollisesti Suomen muihin verrattuna synkkien tilastojen yhtenä syynä on maan pohjoinen sijainti. Ruotsissakin valtaosa väestöstä asuu Helsinkiä etelämpänä. Kylmällä energiaa käytetään eri muodossa paljon, ja energian runsas käyttö lisää palovaaroja.

 

Kuva 2. Palokuolemat Euroopan maissa sataatuhatta asukasta kohti. Lähde Fire, Jan. 2003

 

Palovaroitinpakko ei ole lunastanut lupauksia

Palovaroitinpakko ei ole toivotulla tavalla alentanut palokuolemien määrää aiempaan tilanteeseen verrattuna. Tästä ei voi suoraan päätellä, että varoittimien pakollisuus olisi ollut turha toimenpide. Olisivathan palokuolemat ehkä muussa tapauksessa lisääntyneet. Pitkällä aikavälillä tähän voisi vaikuttaa esimerkiksi väestön vanheneminen ja alkoholismin lisääntyminen.

Todennäköiseltä kuitenkin vaikuttaa, että varoittimet eivät ole saaneet toivottua vaikutusta. Tähän voi olla useita selityksiä. Varoittimet voivat olla asentamatta, tai patterit ovat lopussa. Varoitin ei välttämättä herätä vuoteeseen sammunutta tupakoitsijaa. Osa palokuolemista sattuu paikoissa ja tilanteissa, joissa varoitinta ei edellytetä, tai sillä ei ole merkitystä. Esimerkkinä tästä ovat autopalot ja itsemurhat.

Toimintakunnossa oleva ja oikein sijoitettu palovaroitin on kuitenkin tehokas palovaaran ilmaisin ja halpa henkivakuutus.

 

Varoitin voi lisätä tapaturmia

Palovaroittimen tarkistus ja pariston vaihto ovat vaarallisia tehtäviä. Useimpien mallien huoltoa varten on noustava katon rajaan. Tavalliselta tuolilta tai keittiöjakkaralta on suuri vaara horjahtaa ja pudota alas. Turvallisuus edellyttäisi esimerkiksi tukevaa A-tikasta tai työpukkia, joita ei useimmissa tapauksissa liene käytettävissä.

Suomessa sattuu noin 300 000 kotitapaturmaa vuodessa, niistä huomattava osa on kaatumisia ja putoamisia. Kaatumiset ja putoamiset aiheuttavat enemmän kuolemia ja vakavia vammoja kuin mikään muu tapaturmatyyppi. Tilastot eivät kerro kuinka monta niistä aiheutuu palovaroittimen asennuksessa ja huollossa. On mahdollista, että palovaroittimien pakollisuudesta on ollut enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

 

3T Heikki Laitinen 9.2.2006



» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

< Edellinen | Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi