Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



UPM Kymmene: Vaaratilanneraportointia 30 vuoden kokemuksella

Kaukaan paperitehdas on osa UPM Kymmene –konsernia, jolla on tuotantoa yhteensä 16 maassa. Tehdas sijaitsee Lappeenrannassa ja siellä tuotetaan päällystettyä aikakauslehtipaperia yhteensä noin 580 000 tonnia vuodessa. Sellutehtaassa tuotantomäärä on noin 720 000 tonnia vuodessa. Tehdasalueella sijaitsevat myös UPM Puutuotetoimialan Kaukaan vaneritehdas ja Kaukaan saha sekä UPM Tutkimuskeskus. Yhteensä tehdasalueella työskentelee yli 2000 henkilöä, joista 550 paperitehtaalla ja 325 sellutehtaalla.

Vaaratilanneraportointia vuodesta 1975

Vaaratilanneraportointi aloitettiin Kaukaan paperitehtaalla vuonna 1975. Tehtaan paperikone 1 toimi tällöin pilottikohteena, josta kerättiin kokemuksia ja jonka jälkeen käytäntö siirrettiin muille tehtaille. Alkuvaiheessa vaaratilanteet kerättiin paperilomakkeella ja käsiteltiin manuaalisesti mutta nykyään koko konsernin käytössä on Notes-pohjainen tietojärjestelmä vaaratilanneraporttien ja muiden työturvallisuuteen liittyvien asioiden käsittelyyn. Tehtaan suojelupäällikkö Ismo Sartiala ja työsuojeluvaltuutettu Sakari Hämäläinen muistelevat, että raportointi siirrettiin järjestelmään noin 15 vuotta sitten eikä paperisia lomakkeitakaan ole ollut käytössä enää vuosikausiin.

Työntekijät voivat ilmoittaa vaaratilanteesta järjestelmään itse tai ilmoittamalla tapauksesta esimiehelle, joka kirjaa tapauksen järjestelmään. Ilmoittaminen on pyritty tekemään vaivattomaksi niin, että ilmoitus tehdään pääasiassa rasti ruutuun periaatteella. Kun tiedot on syötetty, järjestelmästä lähetetään automaattisesti sähköpostia kuhunkin tapaukseen liittyville henkilöille.  Kaikki tapaukset pyritään tutkimaan kolmen päivän sisällä ilmoituksen tekemisestä. Tutkinnan toteuttaa tilanteessa mukana ollut työporukka mutta tarvittaessa myös työsuojeluvaltuutettu kutsutaan paikalle. Jokaisesta järjestelmään ilmoitetusta vaaratilanteesta annetaan palaute tapahtuneen ilmoittajalle ja tapahtuma sekä sen perusteella tehdyt päätökset ovat nähtävissä järjestelmässä.

Toteutettujen toimenpiteiden seuranta vaihtelee jonkin verran eri tehtaiden välillä – joissain seuranta on systemaattisempaa kuin toisissa. Yleensä vähän ennen vuoden loppua tarkastetaan, mitä toimenpiteitä on toteutettu ja mitkä on mahdollista tehdä esimerkiksi vasta seisokin yhteydessä.

Sartiala korostaa, että linjaorganisaatio on toteuttava taho vaaratilanteiden tutkinnassa ja toimenpiteiden toteuttamisessa. Työsuojeluorganisaatio toimii ?konsultin? asemassa ja valvoo järjestelmän toimintaa. Yhteistyö eri tahojen välillä on kuitenkin erittäin tärkeää.

Hiljaiseloa ja aktiivista toimintaa

Vaaratilanneilmoituslomake on elänyt vuosien varrella mutta pääpiirteissään raportointijärjestelmä on säilynyt samanlaisena. Pieniä muutoksia toki on tehty ja mm. tietojärjestelmän ohjausryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa pohtimaan, miten järjestelmää kehitetään. Sartiala toteaa, että välillä on eletty hiljaiseloa mutta kokonaan raportointijärjestelmä ei ole kuollut missään vaiheessa. Tällä hetkellä innostus vaaratilanteiden ilmoittamiseen on jälleen suurta.

UPM:n eri tuotantolaitosten välillä on suuria eroja ilmoitusten määriä vertailtaessa. Selkeästi on nähtävissä, että mitä kauemmin järjestelmä on ollut käytössä, sitä paremmin se on myös tullut osaksi työrutiineja. Myös ikärakenne näkyy ilmoitusmäärissä, sillä Sartialan mukaan nuoret ovat aktiivisimpia ilmoittelijoita. Mahdollista tottumattomuutta tietokoneen käyttöön pyrittiinkin lieventämään Kaukaalla viime kesänä, jolloin tehtaalla oli kesätyöntekijä varta vasten opastamassa työntekijöitä vaaratilanneilmoitusten tekoon ja tietojärjestelmän käyttöön. Harjoitusilmoituksia tehtiin paljon ja Hämäläisen mukaan kokemukset olivat erittäin hyviä.

Raportointia pyritään tehostamaan silloin tällöin myös kampanjoilla. Viimeksi sellainen järjestettiin Kaukaalla vuonna 2002, mikä näkyi myös selvästi ilmoitusten määrässä. Kampanja kesti puoli vuotta ja sen aikana järjestettiin infotilaisuuksia, tiedotettiin raportoinnista lehdissä, ilmoitustauluilla ja intranetissä sekä palkittiin ilmoitusten tekijöitä. Muulloin kuin kampanjoiden yhteydessä vaaratilanneilmoituksista ei ole palkkioita annettu mutta voi olla että tulevaisuudessa myös sitä käytetään hyväksi, toteaa Sartiala.

Säännöllisesti järjestetään myös koulutustilaisuuksia. Hämäläinen ja Sartiala kuitenkin korostavat, että tärkein aktivointikeino vaaratilanneilmoitusten tekemiseen on, että asioihin puututaan heti eikä hetken päästä. Tällöin vaikutetaan myös asenteisiin.

Raportointitiedon hyödyntäminen

Vaaratilanneraporteista saatua tietoa pyritään hyödyntämään sekä paikallisesti että laajemmin konsernissa. Aamupalavereissa tuodaan tiedoksi tapahtuneet tilanteet ja lisäksi vaaratilanteet käydään läpi ennen riskinarviointeja. Myös esimerkiksi trukkikoulutuksessa on käsitelty vaaratilanteissa esiin tulleita asioita. Koska koko UPM-konserni on samassa tietojärjestelmässä, vinkkejä hyvistä käytännöistä ja kokemuksista vaihdellaan puolin ja toisin. Tietojärjestelmään on koottu parhaat ratkaisut ja lisäksi asioita käsitellään mm. työterveyspäivillä ja puuteollisuuden palavereissa. Koska toiminnot alan eri yksiköissä ovat samantyyppisiä, käytäntöjä sovelletaan muuallakin kuin oman organisaation sisällä.

Kansainvälisesti työturvallisuusasioita käsitellään mm. konsernin kansainvälisessä verkostossa, jonka kokoukseen kokoontuu vuosittain jokaisesta yksiköstä työturvallisuudesta ja –hyvinvoinnista vastaavia edustajia. Sartialan mukaan monet maat kulkevat työturvallisuudessa Suomen edellä, joten opittavaa on. Esimerkkinä hän mainitsee, että monissa maissa työkaverit tarkkailevat toistensa työtapoja, jolloin vaaratilanteiden ja tapaturmien syntymistä ehkäistään tehokkaasti. 

Vaaratilanneraportointi on vakiintunut Kaukaalla osaksi normaalia toimintaa ja sekä suojelupäällikkö että työsuojeluvaltuutettu toteavat järjestelmän toimivan hyvin. Seuraavana tavoitteena heidän mukaansa onkin jämäköittää toimintaa entisestään. Vaaratilanneilmoitusten määrän kasvamisen on todettu vähentävän selkeästi tapaturmia, joten ilmoitusten määrää on tarkoitus ruveta seuraamaan systemaattisesti. Myös turvallisuusindeksin mittaamista aiotaan pilotoida lähiaikoina ja mikäli kokemukset ovat hyviä, otetaan se myös laajempaan käyttöön.

Kaisa Tuurinkoski



» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

< Edellinen | Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi