Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Borealis Polymers Oy: Palaute kannustaa vaaratilanneraportointiin

Borealis Polymers Oy on osa kansainvälistä Borealis-konsernia. Porvoon Kilpilahdessa sijaitseva Borealis Polymers Oy valmistaa petrokemian tuotteita ja polyolefiinimuoveja. Valmistettavia petrokemian tuotteita ovat: eteeni, propeeni, butadieeni, fenoli ja asetoni.  Näistä eteenin ja propeenin Borealis jalostaa muovitehtaillaan edelleen polyeteeni- ja polypropeenimuoveiksi, joista muoviteollisuus valmistaa erilaisia muovisia lopputuotteita. Borealiksen polyolefiinituotannosta 70 % menee vientiin. Yrityksessä työskentelee noin 850 henkilöä, joista noin puolet on toimihenkilöitä ja puolet työntekijöitä. Henkilökunnasta noin 500 henkilöä työskentelee kolmivuorotyössä.

Borealis Polymers Oy valmistaa Kilpilahdessa petrokemian tuotteita ja polyolefiinimuoveja

Vaaratilanneraportointia kymmenen vuoden kokemuksella

Borealiksessa vaaratilanteista on raportoitu järjestelmällisesti jo noin kymmenen vuotta. Tällöin, vuonna 1995 otettiin yhtiössä kansainvälisesti käyttöön tietojärjestelmä raportointia varten (Synergi). Ensimmäisinä vuosina järjestelmää käyttivät tietyt vastuuhenkilöt, joille vaaratilanteista ilmoitettiin paperilomakkeella. Vuonna 1996 raportointitaajuus otettiin mukaan tulospalkkioon ja aloitusvaiheesta lähtien vaaratilanneilmoittamisesta on tiedotettu, kampanjoitu ja koulutettu laajasti.

Vuonna 2001 tietojärjestelmä otettiin käyttöön koko henkilöstölle. Laajennuksen yhteydessä järjestettiin laajasti koulutusta ja vaaratilanne- (tai turvallisuus) –raporttien määrä tuplaantui. Vuonna 2004 vaaratilanneilmoituksia tehtiin yhteensä 2269 kpl, 1174 kpl/miljoona työtuntia. Yhtä työtapaturmaa kohti tehtiin siis keskimäärin yli 170 vaaratilanne- tai turvallisuus-poikkeamailmoitusta

Raportointiprosessi

Vaaratilanteen ilmoittaminen

Raportointiprosessi käynnistyy, kun henkilö tekee vaaratilanneilmoituksen tietojärjestelmään. Ilmoituslomakkeessa kysytään tapahtuman ajankohta, osasto sekä pyydetään kuvaamaan vaaratilanne. Lisäksi rastittamalla vaihtoehdoista arvioidaan, liittyikö tapahtuma esimerkiksi ihmisen toimintaan, koneisiin ja laitteisiin, kunnossapitoon tms. Järjestelmään on mahdollista kirjata myös lisätietoja.

Yrityksen kaikilla vakituisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä lyhytaikaisia kesätyöntekijöitä lukuun ottamatta on pääsy tietojärjestelmään. Vaikka kaikilla työntekijöillä ei ole omaa tietokonetta, kaikilla on mahdollisuus päästä käyttämään tietokonetta työaikana. Osa palvelutoimittajista, kuten ruokalan ja kiinteistöpalvelun henkilökunta sekä vartijat pääsevät järjestelmään, mutta ulkopuoliset urakoitsijat ilmoittavat vaaratilanteista paperilomakkeen kautta.

Tutkinta ja toimenpiteet

Kun vaaratilanneilmoitus on tehty, tieto siitä menee kyseisen osaston turvallisuudesta vastaavalle henkilölle, usein turvallisuusinsinöörille. Kyseinen vastuuhenkilö käsittelee ilmoituksen ja lähettää ilmoittajalle järjestelmän kautta sähköpostia siitä, miten asiassa edetään. Jokaisen vaaratilanteen aiheuttama riski arvioidaan kolmidimensioisesti: Mitkä olisivat voineet olla seuraukset? Mikä on seurausten todennäköisyys? Mikä on seurausten esiintymistiheys? Tilanteet pisteytetään ja vakavat vaaratilanteet tutkitaan arvioinnin jälkeen tarkemmin. Tutkinnan toteuttavat vaaratilanneilmoituksen käsitellyt henkilö, esimerkiksi osaston turvallisuusinsinööri sekä ilmoituksen tekijä. Vaaratilanteeseen vaikuttavien syiden arviointiin käytetään kalanruotoanalyysiä.

Toteutettavat toimenpiteet luokitellaan sen mukaan, ovatko ne tilapäisiä, korjaavia vai estäviä. Pääsääntö on, että korjaavat toimenpiteet on tehtävä kuukauden kuluessa ilmoituksen tekemisestä. Kun toimenpiteet on tehty, tieto siitä lähetetään myös vaaratilanteen ilmoittajalle sähköpostitse. Toteutettujen toimenpiteiden prosenttiosuutta myös seurataan osastoittain ja tavoitteena on 90 % toteutustaso. Monissa tuotantoprosessiin liittyvissä tapauksissa korjaavat toimenpiteet on mahdollista tehdä vasta esimerkiksi seisokin aikana, joten sadan prosentin tavoittelu ei käytännössä ole realistista.

Toimenpiteiden toteutusprosenttia ja ilmoitettujen vaaratilanteiden määrää seurataan tasapainotetussa tuloskortissa, joka otetaan huomioon tulospalkkiossa.  Kampanjoiden yhteydessä on lisäksi arvottu ilmoittaneiden kesken pieniä palkintoja, kuten lahjakortteja. Kampanjoiden yhteydessä osastojen välillä on myös järjestetty kilpailuja mutta muuten palkitseminen toteutetaan ainoastaan tuloskortin kautta.

Kokemukset raportoinnista

Erilaisia ilmoitettuja vaaratilanteita Olander luettelee laidasta laitaan: kuuma kahvi on kaatunut syliin, bussi on ajanut ylinopeutta, typpilinjassa vuotoa, nosturi putosi valmistusvirheen takia jne.
Olander korostaa, että ilmoituskynnys on pidettävä mahdollisimman matalana, turhia ilmoituksia ei ole. Raportointikäytännön alkuvaiheessa monilla oli melko suuri kynnys ilmoittaa tilanteista, joihin oli omalla toiminnallaan jotenkin vaikuttanut. Tiedotuksessa ja koulutuksessa on kuitenkin korostettu, että tarkoituksena ei ole löytää syyllistä. Olander toteaakin, että ?syyttelyä ei ole ollut enää pitkään aikaan?.

Kaikkiin vaaratilanteisiin ei tietenkään voida itse vaikuttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi teollisuusalueen kapeat tiet, jotka ovat aiheuttaneet monia vaaratilanteita. Muun muassa liikennejärjestelyihin liittyvissä asioissa on kuitenkin pyritty koko alueen yritysten turvallisuusihmisten kanssa tekemään yhteistyötä ja sitä kautta vaikuttamaan myös kaupungin päätöksiin. Tällaisissa tapauksissa vaaratilanteen ilmoittajalle kerrotaan, mitä asian tiimoilta on tehty, mikä on tilanne ja mitä jatkossa pyritään tekemään.

Avoimuus, palaute ja pitkäjänteinen työ

Vaaratilanteet käsitellään Borealiksessa avoimesti ja ne ovat kaikkien nähtävissä tietojärjestelmässä. Lisäksi työvuoroissa pidettävissä turvatuokioissa käsitellään mm. sellaisia vaaratilanteita, joita on sattunut toisilla osastoilla, mutta jotka voisivat tapahtua myös omalla osastolla.

Ehdottomasti tärkeimmäksi asiaksi Olander nostaa palautteen: kun on päätetty, mitä asialle tehdään, siitä myös ilmoitetaan vaaratilanteen ilmoittajalle. ?Ihmiset eivät jaksa ilmoitella, jos asialle ei tunnu tapahtuvan mitään.? Vuosien työn ansiosta järjestelmä toimii ja siihen myös luotetaan: ?Jos johonkin asiaan halutaan korjaus, se kirjataan ohjelmaan, sillä silloin tiedetään, että asialle todella tapahtuu jotain.?

Borealiksessa ilmoitettujen tilanteiden määrään ollaan tyytyväisiä ja tulevaisuuden kehityskohteena onkin keskittyä enemmän vaaratilanteiden perimmäisiin syihin, esimerkiksi asenteisiin ja johtamiseen. Myös tilastojen perusteella voidaan todeta, että vaaratilanneraportoinnista on selkeää hyötyä: vaaratilanneilmoitusten määrän noustessa yrityksen tapaturmaluvut ovat selkeästi laskeneet. On kuitenkin korostettava, että raportoinnin siirtäminen toimivaksi järjestelmäksi osaksi yrityskulttuuria vaatii pitkäjänteistä työtä ja se on myös Borealiksella vuosien työn tulosta.

Teksti: Kaisa Tuurinkoski

Kuva: Borealis Polymers Oy



» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

< Edellinen | Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi