Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Sadat tuhannet suomalaiset työskentelevät yli puolet työajastaan ulkona tai kylmätyössä

TTL tiedote, Oulu,13.2.2007

 

Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan kylmän vaikutuksia alkaa ilmetä jo 10°C:n lämpötiloissa. Kylmätyöksi voidaan katsoa työskentelyä jo 15 °C:n lämpötilassa, jos työ on kevyttä eikä vaatetuksessa ole otettu huomioon lämpötilaa. Nopeimmin vaikutukset tulevatkin ilmi kevyessä työssä, jossa elimistön oma lämmöntuotanto on vähäistä. Kylmyys on melun jälkeen toiseksi yleisin työympäristön fysikaalinen haittatekijä.

 

Säästä aiheutuvat kylmäongelmat voivat koskettaa jokaista työntekijää Suomessa talvikautena ainakin työmatkoilla. Kylmyys on erityinen ongelma maa- ja metsätalouden työntekijöillä, useissa teollisuuden puutteellisesti suojatuissa töissä, kuljetus- ja puhtaanapitotöissä, palvelualojen "ovensuutöissä" sekä vesillä työskenneltäessä. Erityisen hankalia ulkotöitä ovat sähkölinjojen ja tietoliikenneyhteyksien huolto- ja korjaustyöt, jotka on tehtävä kaikissa olosuhteissa, usein tuulelle alttiina ja ilman merkittävää lihastyön tuottamaa lämpöä. Pelastustoiminnassa mukana olevat (mm. sukeltajat, pintapelastajat, palomiehet) altistuvat usein äärimmäiselle kylmyydelle ja kuumuudelle.

 

Riittävän väljä kerrosvaatetus suojaa parhaiten kylmältä

Kerrospukeutuminen on paras tapa suojautua kylmältä. Kerrospukeutumisen etuna on helppo säädeltävyys omien lämpötuntemusten mukaan. Vaatekerrosten väliin jäävä kuiva, liikkumaton ilma on paras lämmöneriste, parempi kuin tavanomaiset vaatetusmateriaalit. Ihmisestä poistuu kylmässä lämpöä eri tavoin.

Lämmön poistumista voidaan siis estää ja säädellä asianmukaisella vaatetuksella. Vaatekerrokset kannattaa koota seuraavasti:

  • Alusvaatetus, joka on esim. polypropeenia, polyesteria tai villaa. Alimman vaatekerroksen tehtävänä on siirtää kosteus iholta seuraaviin vaatekerroksiin ja tuntua miellyttävältä.
     
  • Välivaatetus toimii lämmöneristeenä. Se voi olla esim. villaneulos, fleece tai tekoturkis.
  • Päällysvaatetus suojaa tuulelta, kosteudelta ja muilta ympäristötekijöitä, ja siinä on myös muut työn ja turvallisuuden edellyttämät ominaisuudet.

Koska varsinainen lämmöneriste on vaatetuksen sisältämä ilma, vaatetuksen tulisi olla kuiva ja riittävän väljä.

Työkalujen ja koneiden kylmiä kosketuspintoja voidaan lämpöeristää. Työpisteisiin voidaan tuoda erilaisia lämmityslaitteita. Myös työoloja ja työtapoja voidaan muuttaa ja ottaa niissä huomioon riskirajat ja työntekijöiden yksilölliset erot.

 

Kylmä voi parantaa tai heikentää toimintakykyä

Kylmä supistaa ihon, käsien ja jalkojen verenkiertoa, kohottaa verenpainetta ja kuormittaa sydäntä. Erityisesti raskaassa työssä hengityselimistö jäähtyy ja hengitystiet voivat supistua. Nesteen tarve kasvaa kylmässä, tämä johtuu mm. lisääntyneestä energiankulutuksesta, hengityksen kautta poistuvasta kosteudesta ja lisääntyneestä virtsanerityksestä.

Lievä jäähtyminen voi parantaa psyykkistä toimintakykyä kohottamalla vireystilaa. Voimakkaampi jäähtyminen sen sijaan laskee toimintakykyä. Fyysistä toimintakykyä kylmä voi parantaa estämällä raskaassa työssä lämpökuorman kehittymistä. Yleensä kylmä kuitenkin heikentää fyysistä suorituskykyä siksi, että kudokset jäähtyvät ja paksu talvivaatetus aiheuttaa lisäkuormitusta. Myös elimistön kuivuminen heikentää fyysistä suorituskykyä. Sormien iholämpötila laskee usein alle 20 °C:een tavanomaisissa työtilanteissa. Lämpötilan laskiessa käden toimintakyky heikkenee tuntoaistimusten, lihasvoiman ja nivelliikkuvuuden heiketessä. Myös virhesuoritusten todennäköisyys ja tapaturmariski kasvavat.

 

Eri tekijät voivat vaikeuttaa kylmässä selviytymistä

Kylmässä selviytyminen voi olla vaikeutunut mm. käsien ja jalkojen verenkiertohäiriöistä kärsivillä, aikaisemmin paleltuneilla sekä sepelvaltimotautia, vaikeaa verenpainetautia, vaikeita nivel- ja lihasoireita sekä eturauhasvaivoja sairastavilla.

 

Liiku liukastumatta

Termoplastinen kumi on paras jalkineen pohjamateriaali kylmässä. Pohjassa tulee olla lisäksi riittävän syvä uritus. Vielä paremman suojan antavat liukuesteet, jotka ovat erityisesti tarpeen vetisellä jäällä, mutta myös kun jään päällä on kerros hienoa pakkaslunta.

 

Kylmänsuojavaatteista löytyy testausmerkinnät

Lähinnä työkäyttöön tarkoitetuista kylmänsuojavaatteista löytyy CE-merkki, lumihiutaletunnuskuva sekä tietoja vaatteen lämmöneristävyydestä ja tuulelta suojaavuudesta (kuva alla). Nämä osoittavat että vaatteen ominaisuudet on testattu (standardin EN 342 mukaan) ja luokiteltu kylmää vastaan. Myös työ-, turva- ja suojajalkineiden pohjan lämmöneristävyys ja pito-ominaisuudet mitataan tyyppitarkastuksen yhteydessä ja näin varmistetaan niiden soveltuvuus kylmiin olosuhteisiin.

 

0.312 m²K/W (B)
   (2.01 clo)
         2
 
 
 
       EN 342

Yllä olevan tunnuskuvan vieressä oleva ylempi luku ilmoittaa vaatteen lämmöneristävyyden ja alempi luku materiaalin tuulenpitävyyden luokan. Tuulenpitävyydelle on kolme luokkaa, joista 1 tarkoittaa huonointa suojausta ja 3 parasta.

Vaatteen käyttöohjeesta löytyvät lämpötilan ja toiminnan tasoalueet, joissa kyseisen lämmöneristävyyden omaava vaate antaa riittävän suojan kylmältä. Tällaiset kylmänsuojavaatteet on tyyppitarkastettu henkilönsuojaimina valtioneuvoston päätöksen 1406/93 (EU-dir. 89/646/EEC) mukaisesti.

 

Lisätietoa kylmästä myös Työterveyslaitoksen sivuilta:

>> Työterveiset 1/2003  ja 4/2001 Kylmätyö

>> Tietokortti 2 Kylmässä työskentely (pdf, 2 s)

>> Turvallisesti kylmässä (pdf, 6 s)

 

(Työterveyslaitos)



» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

< Edellinen | Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi