Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Määräytyykö ihmisen terveys hänen tulojensa ja yhteiskunnallisen asemansa perusteella?

Helsinki, 23.11.2006     Työterveyslaitoksen tiedote

 

Englantilaisen professorin Sir Michael Marmotin tutkimuksien mukaan ihmisen terveys on ennakoitavissa hänen yhteiskunnallisen asemansa, varallisuutensa ja vaikutusmahdollisuuksiensa perusteella. Päätelmät näistä ns. sosioekonomisista terveyseroista ovat samat maasta, henkilöiden iästä tai aikakaudesta riippumatta. Toimihenkilöt ovat terveempiä kuin työntekijät, työssäkäyvät ovat terveempiä kuin työttömät. Työterveyslaitos on valinnut Lontoon yliopiston professorin, Sir Michael Marmotin tämän vuoden Jorma Rantanen -luennon pitäjäksi. Sir Michael Marmot luennoi 23.11.2006 klo 14 Työterveyslaitoksessa aiheesta "Social inequalities in health". 

 

Teollistuneet maat ovat vaurastuneet 1900- ja 2000-luvuilla ja kansalaisten terveys on parantunut. Elintaso ja odotettu elinikä ovat nousseet. Vaikka terveys on parantunut, väestöryhmien terveyserot ovat osin kasvaneet. Terveyseroja voidaan kaventaa, kun erojen taustalla olevat tekijät ja syyt tunnetaan. Tärkeimmiksi tekijöiksi ovat osoittautuneet varallisuus, arvostus ja vaikuttamismahdollisuudet. Elämänhallinta ja esimerkiksi asema työelämässä ovatkin olennaisia terveyteen vaikuttavia tekijöitä Sir Michael Marmotin mukaan. 

 

Suomessa satsataan huonompiosaisten terveyden parantamiseen

Suomessa eri väestöryhmien terveyserot ovat selvät. Kansallinen Terveys 2015 -ohjelma ja TEROKA-hanke tähtäävät väestöryhmien terveyserojen kaventamiseen. Tehokkain tapa terveyserojen supistamiseen on panostaa ensin heikoimmassa asemassa olevien terveyteen.  Terveys 2015 -ohjelman tavoitteena on vähentää muun muassa koulutus- ja ammattiryhmien välisiä kuolleisuuseroja viidenneksellä vuoteen 2015 mennessä.

 

Erot väestöryhmien eliniässä ja sairausriskitekijöissä ovat ilmeiset

Esimerkiksi 35-vuotiaat ylempiin toimihenkilöihin kuuluvat miehet saattoivat v. 2000 odottaa elävänsä kuusi vuotta pitempään kuin samanikäiset työntekijät. 20 vuotta aikaisemmin ero oli ollut lähes puolitoista vuotta pienempi. Ylimmän koulutusryhmän miehistä tupakoi päivittäin 18 %, kun alimman koulutusryhmän miehistä tupakoi 38 %.

Koska väestöryhmien välisten terveyserojen syyt ovat monitasoisia, tarvitaan niiden kaventamiseen toimintaa yhteiskunnan eri tasoilla. Kunnallisten päätöksentekijöiden, lainsäätäjien, työterveyshuoltojen, kansalaisjärjestöjen ja muiden terveyden edistäjätahojen tulee tehdä yhteistyötä. Terveyserojen syyt kytkeytyvät muun muassa elinoloihin, työoloihin ja kulttuurisidonnaisiin käyttäytymismalleihin.

 

Sir Michael Marmot johtaa laajaa englantilaista Whitehall-tutkimusta

Professor Sir Michael Marmot on saanut Sir-arvonimen tutkimustyöstään sosioekonomisten terveyserojen selvittämisestä. Sir Michael Marmot johtaa Lontoon yliopiston Whitehall II tutkimusta, joka lienee merkittävin seurantatutkimus työn psykososiaalisten tekijöiden terveysvaikutuksista maailmassa. Hankkeeseen on osallistunut yli 10 000 englantilaista julkisen sektorin työntekijää johtajista lähetteihin. Heidän terveydentilaansa on seurattu kyselyiden, haastatteluiden ja lääkärintarkastusten avulla 1967–2006. Seuraava seurantakierros on suunniteltu elokuulle 2007. Sosioekonomiset terveyserot on havaittu kaikissa ikäluokissa. Tuloksia on sovellettu käytännön terveyspolitiikkaan esimerkiksi Ruotsissa, Hollannissa, Kolumbiassa ja Meksikossa.

 

Jorma Rantanen -luennoitsija valitaan vuosittain

Työterveyslaitos valitsee vuosittain Jorma Rantanen -luennoitsijan. Luennoitsijan tulee olla kansainvälistä mainetta urallaan saavuttanut ja työterveyttä sekä työturvallisuutta edistänyt henkilö. Luentoinstituutio on kunnianosoitus 30 vuotta Työterveyslaitoksen pääjohtajana toimineelle professori Jorma Rantaselle, joka jäi eläkkeelle marraskuussa 2003. Jorma Rantanen -luennoitsijoiksi on aiemmin valittu professori Philip J. Landrigan Yhdysvalloista (2003), professori Lorenzo Tomatis Italiasta (2004) ja tutkija Tom B. Leamon Yhdysvalloista (2005).

 

Tärkeimpiä Sir Michael Marmotin julkaisuja:

Marmot M. Social determinants of health inequalities Lancet 2005; 365:1099-1104
Marmot M. Status Syndrome - how your social standing directly affects your health and life expectancy. London: Bloomsbury & Henry Holt New York, 2004.
Marmot MG, Davey Smith G, Stansfeld S, Patel C, North F, Head J, White I, Brunner E, Feeney A. Health inequalities among British civil servants; the Whitehall II study. Lancet, 1991; 337: 1387-1393
Marmot MG, Shipley MJ, Rose G. Inequalities in death - specific explanations of a general pattern? Lancet 1984; 1003-6
Marmot MG, Adelstein AM, Robinson N, Rose G. The changing social class distribution of heart disease. BMJ 1978; 2:1109-1112

 

 

(Työterveyslaitos)



» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

< Edellinen | Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi