Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Yksilöerot huomioon kemikaalialtistumisessa

Työsuojelurahaston Yksilöllisten herkkyystekijöiden vaikutus lujitemuovityöntekijöiden styreenialtistumisen biomonitoroinnissa -tutkimus- ja kehityshanke.

20.11.2006

 

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa painotetaan yksilöllisten herkkyystekijöiden merkitystä kemikaalialtistumisen arvioinnin apuna. Yksilölliset herkkyystekijät on syytä määrittää, jos on selvästi osoitettavissa yhteys tietyn altisteen ja perittyjen aineenvaihdunnallisten ominaisuuksien välillä. Tässä tutkimuksessa havaittiin yhteys GSTM1-(glutationi-S-transferaasi 1)-geenin ja styreeniä ilmentävien aineenvaihduntatuotteiden eli PHEMA-pitoisuuden välillä. Työsuojelurahasto rahoitti tätä tutkimus- ja kehityshanketta.

Tutkimuksen tuloksilla parannetaan myrkyllisen styreenin biologisen altistumisarvion eli biomonitoroinnin luotettavuutta. Styreeni on aromaattinen hiilivety, joka on nestemäistä huoneenlämmössä ja -paineessa.

Lisäksi geneettistä tietoa voisi todennäköisesti hyödyntää myös silloin, kun asetetaan styreenialtistumiselle toimenpiderajoja ja työhygieenisiä raja-arvoja. Hyötyä saataneen myös styreenin myrkkyopilliseen riskinarviointiin.

Suomessa styreenille altistutaan erityisesti lujitemuoviteollisuudessa, jossa styreeniä käytetään liuottimena ja reaktiivisena aineosana polyesterihartsissa. Styreenille altistavimmat työmenetelmät ovat avoimiin muotteihin tehdyt käsi- ja ruiskulaminoinnit.

 

Toimenpideraja ylittyy joka kolmannessa virtsan styreenitestissä

Suomalaisilta lujitemuovityöpaikoilta kerätyistä virtsanäytteistä keskimäärin joka kolmas ylittää biomonitoroinnin toimenpiderajan styreenin aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksissa.

Varsinkin korkeilla altistumistasoilla biologinen monitorointi ehkäisee haittoja. Onkin syytä varmistaa, että yksilölliset erot elimistöön joutuneen styreenin muokkauskyvyssä eivät johda virheellisiin annosarvioihin tai myrkyllisten vaikutusten lisääntymiseen.

Styreenin aineenvaihdunta on monimutkaista. Siihen osallistuvat monet entsyymijärjestelmät, joiden toiminnassa on havaittu perinnöllisiä eroja.

Erot voivat vaikuttaa merkittävästi yksilölliseen herkkyyteen altistua styreenille. Tämä voi näkyä styreenin yleisimpien aineenvaihduntatuotteiden – MA (mantelihappo)- ja PGA (fenyyliglyoksyylihappo) – erilaisina pitoisuuksina virtsassa. Tällöin nykyisin käytetty aineenvaihduntatuotteiden pitoisuusmittaus virtsasta ei ehkä anna täsmällistä kuvaa altistumisesta. Tästä päätelmästä Työterveyslaitoksen tutkijat aloittivat tutkimuksensa.

Tutkimukseen osallistui 76 suomalaista, styreenille altistunutta lujitemuovityöntekijää. Yksilöllisten erojen merkitystä arvioitiin virtsan styreenin ja sen aineenvaihduntatuotteiden määrityksestä. Lisäksi selvitettiin altistumisen aiheuttamien kromosomimuutosten määrä valkosoluissa.

 

Venevalmistamoiden styreenipitoisuudet vaihtelivat paljon

Työilman kahdeksan tunnin keskimääräiset, laskennalliset styreenipitoisuudet vaihtelivat tutkituissa viidessä venevalmistamossa suuresti: 23:sta 150 milligrammaan kuutiometrissä.
Kolmen venevalmistamon keskimääräiset styreenin ilmapitoisuudet alittivat tämänhetkisen kahdeksan tunnin HTP (haitalliseksi tunnettu pitoisuus) -arvon 86 mg/m³. Yhdessä venevalmistamossa pitoisuus oli sama kuin HTPh8-arvo, ja vain yhdessä venevalmistamossa HTPh8-arvo ylittyi.

Virtsan keskimääräiset styreenipitoisuudet ylittivät HTPh8-arvoa vastaavan laskennallisen pitoisuuden joko aamu- tai iltapäivänäytteissä yhtä lukuun ottamatta kaikissa tehtaissa. Tämä laskennallinen pitoisuus on kuitenkin vain suuntaa antava määre, eikä virtsan styreenille ole määritetty varsinaista toimenpiderajaa.

Tutkittujen geenimuotojen ja virtsan styreenipitoisuuden välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Silti hitaaseen EPHX1 (epoksihydrolaasientsyymi) -aktiivisuuteen liittyvän geenimuodon omaavilla todettiin keskimääräistä korkeampi virtsan styreenipitoisuus sekä aamu- että iltapäivänäytteissä.

 

Uusi menetelmä mikrotumien laskentaan

Veren valkosolujen rakenteellisten kromosomimuutosten määrässä ei havaittu merkittäviä eroja lujitemuovityöntekijöiden ja verrokkien välillä. Myöskään mikrotumien esiintymistiheydessä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Tulokset viittaavat siihen, että tutkituilla työpaikoilla ei altistuttu styreenille niin vahvasti, että nähtäisiin vaikutuksia työntekijöiden veren valkosoluissa. Nämä johtopäätökset ovat alustavia.

Työterveyslaitos kehitti tutkimuksessa uuden menetelmän, jolla selvitettiin kokonaisten kromosomien ja erityyppisten kromosomifragmenttien esiintymistä mikrotumissa.

Mikrotumien koostumusta ei ole aiemmin selvitetty näin tarkkaan, kun on tutkittu epäilyjä syöpävaarallisille aineille ammatissaan altistuneita työntekijöitä.

 

Kymmenkertainen ero GSTM1-geenimuotojen välillä

Hankkeen selkein löydös oli kuitenkin se, että iltapäivänäytteissä GSTM1-geenin omaavien keskimääräinen PHEMA-pitoisuus oli yli kymmenkertainen niihin verrattuina, joilta puuttui kyseinen geeni.

Elimistö pyrkii vähentämään styreenioksidin myrkyllisyyttä liittämällä sitä glutationiin. GST-entsyymit edistävät tätä tapahtumaa. Kuitenkin noin joka toiselta suomalaiselta puuttuu kokonaan GSTM1-entsyymi, koska he ovat perineet molemmalta vanhemmaltaan viallisen GSTM1-geenin.

Mainitun geenin puuttuminen näyttää siten vähentävän voimakkaasti styreenioksidin sitoutumista glutationiin ja glutationikonjugaateista syntyvien merkaptuurihappojen määrää.

 

Virtsan MAPGA aamunäytteestä yhä luotettava rutiinitesti

Virtsan MA- ja PGA- (MAPGA) aineenvaihduntatuotteiden määritys aamunäytteestä on styreenin biomonitoroinnin rutiinimenetelmä, joka yleensä korreloi hyvin ilman styreenipitoisuuden kanssa.

Tässä tutkimuksessa monien styreenin aineenvaihduntaan osallistuvien entsyymien geenimuodot näyttivät vaikuttavan virtsaan erittyvän styreenin ja sen aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuteen. Silti ne eivät vaikuttaneet merkitsevästi aamunäytteiden MAPGA-tasoon.

Aamunäytteiden MAPGA-analyysia voi siis yhä pitää luotettavana styreenialtistumisen biomonitorointimenetelmänä.

 

 

(Työsuojelurahasto)



» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

< Edellinen | Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi