Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



TT-päivät: Sairauspoissaolot kasvussa – mikä avuksi?

Helsinki, 24.10.2006

 

Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet niin Tilastokeskuksen, KELAn kuin Työterveyslaitoksen Kunta 10 -tilastojen mukaan. Kasvutrendi on ollut suurin kuntasektorilla, jossa henkilöstöstä suurin osa on naisia. Sairauspoissaoloja tulisi vähentää varhaisen puuttumisen periaatteella, esittää erikoislääkäri Antti Jahkola Työterveyspäivillä 24-25.10. Helsingin Messukeskuksessa. "Työterveyshuollolla tulisi olla ajantasainen tieto henkilöstön terveydentilasta, jolloin sairastumisiin voitaisiin puuttua ennalta ja pitkät sairauspoissaolot voitaisiin välttää. Varhaisen puuttumisen tulisi olla seuraava painopistealue sairauspoissaolojen ja työkyvyn hallinnassa osasairauspäivärahajärjestelmän käyttöönoton ohella", jatkaa Jahkola.

 

Sairauspoissaolojen yleisyys vaihtelee ammattialoittain. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2005 sairauspoissaoloja oli eniten sosiaali- ja terveydenhuoltotyössä (11 pv), kuljetus- ja liikennetyössä (10,8 pv), teollisuus ja rakennustyössä (10,6 pv) ja palvelutyössä (10, 3 pv) laskettuna työllistä kohti. Selkein nousu poissaololmäärissä on tapahtunut sosiaali- ja terveysalalla sekä kuljetus- ja liikennetyössä, joissa myös työllisten määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Noin kolmannes työllisistä ei ole oman sairauden takia poissa päivääkään vuosittain.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja erityisesti mielenterveyden häiriöiden aiheuttamien sairauspoissaolojen määrä on lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 2004 Kelan korvaamien sairauspäivien määrä oli mielenterveyden häiriöiden johdosta 35 % ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia 22 % suurempi kuin 2000-luvun alussa.

 

Systemaattinen tiedonkulku sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon pitää turvata

Työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle syy, jos hän on poissa työstä. Jos syy on sairaus, pitää työntekijän toimittaa työnantajalle tai työterveyshuollolle lääkärintodistus. Joissakin työpaikoissa todistus pitää toimittaa jo päivän poissaolosta, joissakin vasta yli kolmen päivän poissaoloista. Työntekijän työnantajalle luovuttama lääkärintodistus saadaan luovuttaa työterveyshuoltoon sen tehtäviä varten, jollei työntekijä ole kieltänyt luovuttamista. Näin tapahtuu käytännössä harvoin. Sen sijaan tiedonkulku työntekijöiden sairauksista työterveyshuoltoon saattaa heikentyä, jos työntekijä hankkii lääkärintodistuksen muualta kuin omasta työterveyshuollostaan.

Työpaikan sisällä tulisi sopia kattavasti sairauspoissaolotietojen seurannan järjestämisestä yksityisyyden suojaa koskevat säännökset huomioon ottaen. Poissaolotiedot tulisi raportoida työterveyshuoltoon, joka koordinoi asiaan liittyviä selvityksiä ja vastaa hoidosta sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamisesta. 

  

 

Älyn, taiteen ja työn liitto tukee aivojen hyvinvointia ja uuden luomista
tutkimusprofessori Kiti Müller

 
Ihmisaivot ovat tottuneet sopeutumaan ympäristön vaatimuksiin. Niiden tiedonkäsittelyjärjestelmä on kuitenkin herkkä häiriöille: väsymys, liiallinen ärsykekuorma, voimakkaat tunnetilat ja useat lääkeaineet sekä päihteet heikentävät aivojen toimintavarmuutta. Herkimmin häiriintyy otsalohkojen ohjaukseen perustuva abstrakti ajattelu ja luova ongelmanratkaisu. Väsynyt ihminen turvautuu rutiiniratkaisuun, vaikka se ei olisikaan paras toimintatapa. Otsalohkojen toiminta on tärkeää myös sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Aivojen haitallinen kuormitustila ja hermoverkkopiirien toimintahäiriöt näkyvät usein käytöksen muutoksena: ihminen voi kyynistyä, eristäytyä, ajattelu voi jumiutua tai impulssikontrolli heikentyä: tunnekuohussa tulee sanottua asioita, joita myöhemmin katuu. Käyttäytymismuutosten laaja kirjo johtuu siitä, että otsalohkojen hermorakenteiden tasapaino häiriintyy.

 

Trimmaa aivosi musiikin avulla: Tieteen ja taiteen yhdistäminen on tarjonnut kiintoisia koeasetelmia, joiden avulla on selvitetty mm. isoaivopuoliskojen "roolijakoa" musiikin kuuntelussa ja analysoinnissa. Musiikkielämyksessä aivot toimivat kokonaisvaltaisesti, koska musiikin kokemisen kannalta tärkeät hermorakenteet ovat vahvasti toisiinsa verkottuneet ja lisäksi isoaivolohkojen välinen aivokurkiainen siirtää informaatiota jatkuvasti aivopuoliskojen välillä. Muusikoiden aivokurkiainen näyttäisi olevan paksumpi kuin sellaisten tutkimushenkilöiden, jotka eivät harrasta musiikkia aktiivisesti tai eivät ole alan ammattilaisia. Se, mihin aivojamme käytämme, vaikuttaa aivojen hermoverkkojen kehittymiseen. Aivot tulee aktivoida oman toiminnan kautta. Harrastaminen, taitojen kehittäminen ja oppiminen muovaavat aivoja ja pitävät niitä kunnossa.

 

Tanssimalla huolehdit aivojesi hyvinvoinnista: Liittämällä musiikin kuunteluun liikunta, esimerkiksi tanssi, ihminen voi monipuolisesti huolehtia aivojensa hyvinvoinnista. Liikunta ja musiikki aktivoivat eri hermoverkostoja, jotka muodostavat kokonaisuuden. Näiden yhdistyneiden hermoverkkojen toiminta vahvistuu. Samalla aivojen tunnekeskukset aktivoituvat ja musiikin sekä liikunnan onnistunut yhdistelmä voi tuottaa tunnekokemuksia, jotka edistävät omalta osaltaan aivojen hyvinvointia. Tanssiaskelia opetellessaan ihminen pitää oppimisvalmiuksiaan kunnossa ja usein huomaamattaan hioo myös loogisanalyyttisiä taitojaan. Koska ihminen voi tanssia sekä yksin, parin kanssa että ryhmässä, vaihtoehtoja sosiaalisen vuorovaikutuksenkin näkökulmasta on monia.

 

(Työterveyslaitos)



» Lue miten parannat työturvallisuutta ja työhyvinvointia työpaikallasi: www.ecoonline.fi

< Edellinen | Seuraava >

<< Takaisin


Palvelun tarjoaa: EcoOnline Oy


Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi