Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Faktaa ja ajatuksia -työturvallisuusblogi

Huolellisuus ja tarkkaavaisuus 10

23.09.2015 - Marita Hyttinen, johtava asiantuntija, 3T Ratkaisut Oy
Urheilussa menestymiseen ei riitä, että osaa lajinsa tekniikan erinomaisesti ja on fyysisesti hyvässä kunnossa. Ammattilaiselta edellytetään useita henkisiä ominaisuuksia, joita voi hioa taidoiksi. Näitä ovat esimerkiksi tarkkaavaisuuden suuntaus ja vireystilan optimointi. Taidot ovat tärkeitä myös turvallisessa suorituksessa. Useissa tapaturmissa, joille ei löydy jälkikäteen oikein syytä, kyse on tarkkaavaisuuden repsahtamisesta tai luulosta, että tehtävä sujuu automaattisesti oikein.

Tarkkaavaisuus on prosessi, jossa havainnointi vedetään pois jostain asiasta, jotta voidaan käsitellä tehokkaasti jotain toista. Näin voidaan saavuttaa keskittymisen tila, jossa huomio naulautuu haluttuun kohteeseen, fokukseen.

Tarkkaavaisuudella on laajuus, suunta ja intensiteetti. On tärkeää osata muuttaa tarkkaavaisuuden suuntaa ulkoisesta sisäiseen ja laajasta kapeaan tilanteen mukaan.

  • Laaja ulkoinen tarkkaavaisuus mahdollistaa useaa tapahtuman yhtäaikaisen havaitsemisen ympäristössä. Tämä on tärkeää silloin, kun pitää olla herkkä ympäristössä tapahtuville nopeille muutoksille, vaikkapa työkoneen kuljettamisessa tai lasten vahtimisessa päiväkodin pihalla.

  • Kapea ulkoinen tarkkaavaisuus on käytössä, kun henkilö keskittyy yhteen tai kahteen ärsykkeeseen kerrallaan. Sitä tarvitaan yksittäisen tehtävän suorittamiseen, vaikkapa trukista laskeutumiseen, laatikon avaamiseen tai mutterin vääntämiseen.

  • Sisäinen tarkkaavaisuus tarkoittaa huomion suuntaamista omiin ajatuksiin ja tuntemuksiin. Tarkkaavaisuus on kapea ja sisäänpäin suuntautunut esim. säädeltäessä omaa mielentilaa rentoutumaan. Joissakin ammateissa, kuten viinin maistajalle, sisäinen kapea tarkkaavaisuus on ehdoton taito.

  • Laajaa sisäistä tarkkaavaisuutta käytetään analysointiin, esim. kun suunnitellaan, mikä ajoreitti valitaan tai miten trukista kannattaa laskeutua. Useissa tehtävissä tämä vaihe kertautuu jatkuvasti: Pysähdy ja mieti!


Kokenut henkilö pystyy muuntamaan tarkkaavaisuutta tilanteen mukaan, mutta kokemattomalla henkilöllä voi vaihtaminen esim. kapeasta laaja-alaiseen olla vaikeaa. Jalkapallossa kokematon pelaaja katsoo jalkoihinsa, kokenut pystyy tarkkailemaan myös vastustajan liikkeitä. Maratonissa puolestaan pärjää henkilö, joka tarkkailee omia tuntemuksiaan eikä vain katsele maisemia pitkästyneisyyteensä.

Ihmisen tarkkavaisuus häiriintyy herkästi. On hyvä selvittää, mitkä tekijät laadukasta suorittamista haittaavat ja missä tehtävissä suorittajalle on annettava mahdollisuus viedä vaihe loppuun ilman keskeytyksiä. Lisäksi on tärkeää poistaa tärkeistä toiminnoista kaikki ylimääräiset huomion kaappaajat. Onkin jo ymmärretty, ettei esim. linja-autoa ajaessa saa käyttää kännykkää ja ettei hoitajaa saa häiritä, kun hän jakaa lääkkeitä potilaille.

Keskittymistä haittaavat myös ajatukset, jotka virtaavat jatkuvasti päässämme. Voimakkaat tunnetilat (esim. viha tai suru) kapeuttavat tarkkaavaisuutta tai saavat keskittymisen pois fokuksesta, sekaisin. Silloin riskinotto voi lisääntyä, ja virheitä alkaa ilmetä.

Sisäisistä turvallisuuden kanssa kilpailevista äänistä tyypillisiä ovat "tee nopeasti" ja "tämä on vain pikku homma". Myös kriittiset sisäiset macho-äänet - "älä hei ala mulle", "kyllä minä tämän jaksan"- heräävät etenkin, jos turvallisuus "kannetaan kaivoon" kuuntelematta ihmistä.

Sisäisellä puheella voidaan ohjata omaa tarkkaavaisuutta ja mieltä onnistumisessa. Sisäisessä puheessa parhaiten toimivia ovat myönteiset lauseet, kuten käsinostotilanteessa ohjeen kertaaminen: "turvallisuus on ykkönen", "mieti ensin", "selkä suorana", "käytä jalkalihaksia".

Tarkkaavaisuuden säätely edellyttää optimia vireystilaa, jonka huolehtimiseen ammattilainen panostaa ennakkoon. Tähän liittyy niin ruokailu, uni kuin hyvinvoinnin ylläpito kaiken kaikkiaan. Sekä ali- että ylivirittyneisyys lisäävät virheiden todennäköisyyttä. Jatkuva valppaus vaatii energiaa ja on kuluttavaa. Siksi on tärkeää pitää riittävän usein pieniä lepotaukoja, huokaista.

Marita Hyttinen, johtava asiantuntija, 3T Ratkaisut Oy





Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi