Käyttäjätunnus

Salasana


» 3T LAKISEURANTA
Pysy mukana lain muutoksissa!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» 3T KOULUTTAJALISENSSI Lisävirtaa turvallisuuskoulutukseen!



Faktaa ja ajatuksia -työturvallisuusblogi

Viisi vinkkiä työturvallisuuden valmentamiseen

15.05.2014 - Marita Hyttinen, 3T Ratkaisut Oy, FT, psykologi, Johtava asiantuntija, työhyvinvointi
Valmentamisen tavoite on saada valmennettava suoriutumaan mahdollisimman hyvin osuudestaan ̶ onnistumaan. Valmennettavaa valmennetaan puhtaaseen, virheettömään, tyylikkääseen suoritukseen, josta hän voi olla ylpeä. Urheilussa psyykkisen valmennuksen tavoite on parantaa suoritusta ja lisätä urheilusta nauttimista.

Valmennus. Jos työssä pyritään huippusuoritukseen, esimies ei voi jäädä byrokraatiksi huolehtimaan vain ohjeista ja säännöistä eikä myöskään "poliisiksi" valvomaan ja "sakottamaan". Korkean tason työturvallisuuskulttuuria kohden edetessä johtamiseen kannattaa ottaa yksilö- ja joukkuevalmentamisen piirteitä.

Resilienssi. Virheetön suoritus edellyttää valmennettavalta todella paljon, erityisesti muuttuvissa tilanteissa. Ei riitä, että on opiskellut asian ja tietää, miten se teoriassa tapahtuu, vaan kulloiseenkin tilanteeseen on kyettävä sovittautumaan joustavasti (resilientisti), priorisoimaan oikeat tekemiset ja ennakoimaan tulevat tilanteet. Ratkaisevat päätökset on tehtävä itse. Kun virhe sattuu, on pystyttävä tunnustamaan se, analysoimaan siihen vaikuttaneet tekijät ja ottamaan tapahtumasta opiksi. Syyllisyyttä ei tarvitse tuntea.

Tunnustus ja arvostus. Psyykkisessä valmennuksessa ihmistä tuetaan pääsemään parhaaseen mahdolliseen suoritustilaan. Itseluottamusta vahvistetaan, henkilön taitoja arvostetaan ja hän saa kuulla, miksi hän on tärkeä tiimille. Myös tiimin jäseniä rohkaistaan antamaan tunnustusta toisilleen. Onnistunut suoritus saa aikaan hienon tunteen, joka on hyvä oppia kokemaan ja jakamaan muiden kanssa. Saa tuulettaa!

Edellytykset. Valmentajan on huolehdittava suorituksen perusedellytyksistä: että valmennettava huolehtii ravitsemuksestaan ja lepää riittävästi ennen suoritusta, että hänellä on taito vaalia niin fyysistä kuin psyykkistä kuntoaan ja että hän osaa rauhoittaa mielensä, fokusoida energiansa ja ajatuksensa juuri kyseessä olevaan tekemiseen.

Pää on kyettävä pitämään viileänä, vaikka eteen nousisi minkälaisia kilpailijoita. Voitontahto on säilytettävä kiperissäkin tilanteissa. Hanskoja ei lyödä tiskiin eikä oikoteitä valita! Säilytetään taktiikka.

Myönteisen kulttuurin vahvistaminen. Kannustavat sanat tuovat valtavasti energiaa ja tahtoa olla hyvä ja yltää parhaimpaansa jatkossakin. Lisäksi niillä on tapana tarttua ja juurtua osaksi kulttuuria. Valmentajan tehtävä on löytää keinoja, joilla osoittaa arvostusta ja kunnioitusta tiimilleen ja sen yksittäisille jäsenilleen. Valmentaja vahvistaa positiivista palautekulttuuria, sytyttää ja pitää toiminnan liekkiä yllä sekä luo liimaa tiimiläisten väliin. Myönteisen palautteen antamista ja sytyttävien puheiden pitoa ei tarvitse pelätä. Kun sanat tulevat sydämestä ̶ ovat totta, siis mielipiteitä ̶ ne erottaa mielistelystä ja ulkoa opetelluista hokemista.

Viheltäminen. Esimies huolehtii oikea-aikaisista aikalisistä, jos huomaa, että homma ei kulje niin kuin toivoisi. Hän viheltää harkiten, mutta aina, kun tiimiläiset alkavat sortua sääntöjen vastaiseen toimintaan, liialliseen riskinottoon, ylikuumenemiseen tai myönteisen kulttuurin romuttamiseen keskinäisellä naljailulla tai arvostelulla. Maitohapoilla ei tehdä tulosta eikä turvallisuutta.

Nöyryys. Huippusuorittaja pitää yllä jatkuvaa oppimista ja arvioi omaa toimintaansa. Kopeus on oppimisen pahin vihollinen. Jos ihmisellä on hyvä itsetunto, hän nöyrtyy itsereflektioon: katsomaan itseään peilistä. Valmentaja voi auttaa suorituksen arvioinnissa vain tiettyyn rajaan saakka; aika nopeasti tulee vastaan mukavuusraja. Ulkopuolinen kritiikki voi kohdata teflonin. Erityisen tuhoisaa on ajattelematon arviointi ja arvostelu, joka voi tuntua jopa ilkeämieliseltä. Se vie nopeasti ihmisen motivaation nollaan ja estää täydellisesti tilanteesta oppimisen mahdollisuuden. Valmennettava jäätyy.

Yksilö. Valmennus on pitkälti yksilökeskeistä. On itse asiassa epäoikeudenmukaista pitää ihmistä muuna kuin yksilönä. Jokainen "pelaa" omalla tasollaan ja edellyttää yksilöllistä ohjausta. Nuori "pelaaja" tarvitsee usein eri tyyppistä ohjantaa ja vanhemman tukea kuin seniori.

Peesaus. Ihminen ei ole kone, vaan tunteva, ajatteleva yksilö, joka tekee jatkuvasti työhönsä ja elämäänsä liittyviä valintoja. Valmentajan tehtävä ei ole piiskata ja pakottaa, vaan tukea ja myötäillä (peesata) - ohjata valmennettavaa tekemään oikeat valinnat. Valmentaja voi höllätä, kun "pelaajalla" on pallo hallussa ja syöttely kulkee joukkueessa.

5 vinkkiä. Työturvallisuuden johtamisessa voi soveltaa psyykkisen valmennuksen periaatteita, joista keskeisimmät ovat
  1. ohjaa valmennettavaa virheettömään, onnistumiskokemuksia aikaan saavaan suoritukseen, jossa tavoitteena on laatu ja turvallisuus

  2. tue valmennettavan itsetuntoa, arvosta hänen ponnistuksiaan ja valintojaan turvallisuudessa

  3. tue valmennettavan psyykkistä ja fyysistä kuntoa kasvattavaa elintapaa ja tyyntä, keskittynyttä suoritusta

  4. huomatessasi virheitä, ohjaa valmennettava miettimään itse, kuinka hän jatkossa voisi välttää vastaavan ja olla muidenkin tukena ko. tilanteissa

  5. luo iloa ja valoa valmennettavan päivään olemuksellasi, eleilläsi ja käytökselläsi; näe hyvä, näe ponnistelut ja tunnusta onnistuneet suoritukset; rohkaise työyhteisöä kannustamaan turvallista käytöstä.



Marita Hyttinen, johtava asiantuntija

3T Ratkaisut Oy






Bookmark and Share

© EcoOnline Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta. Työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi
info@turvallisuusuutiset.fi | 046 712 1133 | Tekniikantie 14, 02150 Espoo | www.ecoonline.fi