Helsinki, 10.3. 2010
Työurat pitenisivät keskimäärin vuodella, jos työkyvyttömyyseläkkeellä olevat työhaluiset saataisiin töihin. Halukkaita oli viime vuonna tehdyssä selvityksessä noin 30000.
Mielenterveyden keskusliiton mukaan vajaakuntoisten työllistäminen on unohdettu työurien pidentämistä mietittäessä. Mahdollisuudet työllistämiseen hukataan usein kömpelön järjestelmän takia.
Esimerkiksi vammaisten nuorten koulutukseen satsataan satojatuhansia euroja, mutta työnhaussa he jäävät ilman apua. Liiton mukaan mikään taho ei ota kunnolla vastuuta työllistymisestä, joten se pitkittyy helposti ja muuttuu nopeasti yhä vaikeammaksi.
Projektinjohtaja Petteri Ora Kiipulan erityisoppilaitoksesta kertoo, että työhallinnosta on vain harvoin apua vammaisten nuorten työllistymisessä. Kiipulassa opiskelleista noin puolet löytää työn avoimilta markkinoilta.
–Kaksi kolmasosaa heistä työllistyy työharjoittelupaikkoihinsa. Noin kymmenen prosenttia löytää työn työhallinnon kautta, sanoo Ora.
Kehitysvammaiset halpatyövoimana
Mielenterveyden keskusliitto ja Vates-säätiö julkistivat keskiviikkona ehdotuksensa työurien pidentämiseksi. Ehdotuksessa kiinnitetään huomiota vajaakuntoisten työllistämisen epäkohtiin ja esitetään keinoja ongelmien poistamiseksi.
Ehdotuksessa moititaan sitä, että kehitysvammaiset jäävät monesti jumittamaan niin sanottua avotyötoimintaan. Siinä työ tehdään normaaleissa työpaikoissa, mutta varsinaista palkkaa ei makseta.
Avotyöjärjestelmä tarkoitettiin alun perin väyläksi työmarkkinoille, mutta jotkut ovat työskennelleet avotyössä samassa työpaikassa jopa yli kymmenen vuotta ja osaavat hyvin työnsä. He ovat silti eläkeläisiä.
Sairausloma voi syrjäyttää
Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syitä työkyvyttömyyseläkkeisiin. Työvoimaa niittää erityisesti masennus. Masennuksen vuoksi eläköityvien määrä on kaksinkertaistunut vuosikymmenessä.
Mielenterveyskuntoutujan tie takaisin työelämään on vaikea esimerkiksi tuloloukkujen vuoksi. Laki edellyttää eläkkeestä luopumista varsin pienilläkin palkkatuloilla. Käytännössä vaihtoehdoksi jää usein kokopäivätyö tai pysyminen kokonaan työelämän ulkopuolella.
Erityisen paljon masennus vie työntekijöitä naisvaltaisista ihmissuhdeammateista, kuten hoitotyöstä. Esityksen mukaan ennenaikaista eläköitymistä pitäisikin ehkäistä työoloja ja kuntoutusta parantamalla.
Dosentti Teija Honkosen mielestä työpaikoilla pitäisi opetella räätälöimään työtä niin, että masentuneita pystyttäisiin pitämään työelämässä.
–Sairauslomalle pääsemistä pidetään usein pelkästään positiivisena, mutta se voi myös edesauttaa syrjäytymisen kehää, hän sanoo.
Sairauslomien pitkittymistä ja ennenaikaista eläköitymistä voisi esityksen mukaan ehkäistä niin sanottu työvalmentaja, joka kuuluisi työterveyshuollon palveluihin. Valmentaja pohtisi yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa sitä, mitä työssä jaksaminen vaatisi.
(STT)
|
Työkyvyttömyys ja vanhuus yhtä yleisiä syitä eläkkeelle jääntiin
–Suomessa jäädään vuosittain lähes yhtä usein vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle.
–Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 270000 ihmistä. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan noin 30000 heistä haluaisi työelämään.
–Alle 44-vuotiaita on työkyvyttömyyseläkkeellä noin 43000. Heistä vajaa kolmannes haluaisi työskennellä jollain tavoin.
–Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52-vuotiaana. Masennuksen vuoksi eläköityvillä keski-ikä on 49 vuotta.
–Yleisimmät syyt työkyvyttömyyseläkkeeseen ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden ongelmat.
–Mielenterveyssyiden osuus on ollut kasvussa 1980-luvun lopulta alkaen. Masennuksen vuoksi viime vuonna oli eläkkeellä lähes 40000 ihmistä.
–Työkyvyttömyyseläkkeiden vuoksi menetetään vuosittain 260000 henkilötyövuotta. Sairauspoissaolot vievät 65000 henkilötyövuotta.
|
