Helsinki, 5.2. 2010
"Erään kerran johtajalla meni hermo niin pahasti, että hän kävi päälle. Tajusin välittömästi, että tämä oli sitten tässä", lukee keski-ikäisen naisen kertomuksessa.
"Tämä tapahtui alle vuoden (kuluttua) siitä, kun olin aloittanut. Alkoi sairaslomakierre, koska en voinut mennä enää firmaan. Jouduin tämän seurauksena hakeutumaan psykiatrin hoitoon –– En suostunut sanomaan itseäni irti, vaikka siihen painostettiin, koska ennemmin olisin tehnyt johtajasta rikosilmoituksen."
Suomalaisen työelämän synkempiä puolia esiteltiin perjantaina järjestetyssä tilaisuudessa, jossa kerrottiin Johtajuus, valta ja pelko -tutkimuksen tuloksista. Tutkimushankkeessa kerättiin yli sata tarinaa ihmisiltä, jotka ovat joutuneet kasvotusten pelkoa aseenaan käyttävän pomon kanssa.
Tutkimuksen tekijöiden mukaan pelkojohtamista sovelletaan edelleen joillakin työpaikoilla. Se on helppoa, sillä ihmisten tuoreessa muistissa ovat yhä 1990-luvun laman kokemukset lomautuksineen ja irtisanomisineen. Niihin viittaamalla työntekijöitä voidaan pitää varpaillaan.
Synkkiä tarinoita työelämästä
Pelkojohtamisella on usein kohtalokkaita vaikutuksia, ja tutkimukseen kerätyt tarinat ovat synkkiä. Monen lopputuloksena oli irtisanoutuminen, masennus tai työkyvyttömyys. Joskus kaikki kolme.
"Olen vihainen, katkeroitunut, henkisesti vaurioitunut ja täynnä kostonhimoa paitsi esimiehelleni myös muille tämän tiedekunnan, laitoksen ja keskushallinnon pikkuvirkamiehille ja johtajille ala-arvoisesta henkilöstöpolitiikasta ja -johtamisesta. Kaikkien näiden alistuksen, väärinkäytön, syrjinnän ja henkisen väkivallan vuosien takia olen mielenterveyteni rajamailla",
kirjoittaa toinen keski-ikäinen nainen.
–Se kuulostaa kliseeltä, mutta johtajan pitää olla ihmisten puolella. Suomalaisissa työyhteisöissä osaaminen on siellä ihmisissä, sanoi professori Marja Eriksson Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitokselta. Hän viittasi pitkäaikaisiin tutkimuksiin, jotka osoittavat globaalisti menestyneimpien yritysten joukossa suurimman osan olevan nimenomaan sellaisia, joissa henkilöstöstä huolehditaan kunnolla.
–Pelolla johdettu yritys pysähtyy ja taantuu. Asiantuntijat lopettavat yhteistyön, jokainen vetäytyy omaan huoneeseen projektimapit kainalossaan.
Ongelmana huono kommunikaatio
Tarinansa kertoneista tutkijat hahmottelivat kolme pääasiallista ihmistyyppiä. Toiset selviytyivät tilanteesta, usein irtisanoutumalla tai pääsemällä esimiehen oman pomon juttusille, kun taas toiset uupuivat pelon ilmapiiristä täysin. Osa katselee vierestä ja miettii, mitä tilanteelle voisi tehdä.
–Pelon kokemukset liittyvät usein vuorovaikutukseen. Joko johtajat öykkäröivät, tai sitten vuorovaikutus otetaan pois siten, ettei työntekijän kanssa kommunikoida lainkaan, sanoi tutkija Sinikka Pesonen.
–Harvaan ongelmaan on mitään hokkuspokkusohjeita tai parannuskeinoja. Lopulta kyse on siitä, miten kohtelemme toisia, Eriksson sanoi.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian ja Työsuojelurahaston rahoittamaa LEAR (Leadership, Power and Fear) tutkimushanketta.
(STT)
|
Johtajuus, valta ja pelko -tutkimuksessa selvitettiin myös huonon johtamisen kääntöpuolta.
–Kun ihmiset kertoivat peloistaan työyhteisössä, he kertoivat käänteisesti myös siitä, mikä sitten olisi hyvä työelämä. Yksi tutkimuksen päämääristä olikin löytää hyvän tai siedettävän johtajuuden "vihreä vyöhyke", tutkija Sinikka Pesonen sanoi.
Kerättyjen tarinoiden perusteella tutkimusryhmä arvioi, että hyvä työympäristö tukee ihmisten tasa-arvoa, ihmisarvoa, vapautta ja rehellisyyttä.
–Aineiston yhteenvetona voi sanoa, että siinä (aineistossa) korostuu vahva työidentiteetti, Pesonen sanoi. Hänen mukaansa työntekijälle on tärkeää, että esimies antaa tehdä työn hyvin. Se kertoo Pesosen mielestä laajemmin siitä, että elämme yhteiskunnassa, missä työidentiteettiä arvostetaan ja se määrittää ihmisiä.
–Pointti on myös se, että johtajuuttakin tarvitaan. Suoraa käskyttämistäkin siedetään. Se ei välttämättä ole mitään öykkäröintiä tai pelottelua niin kauan kuin ihmiset kokevat että työyhteisö muuten toimii, että omaa työpanosta kunnioitetaan, ja omaa itseä kunnioitetaan. |
