Teknologiateollisuus ry ja Työturvallisuuskeskuksen metalliteollisuuden työalatoimikunta
Taitotalon Kongressikeskus, Helsinki, 5.10.2006
Teksti ja kuvat: Marko Vuorinen,
Turvallisuusuutiset.fi / 3T Ratkaisut Oy
Vuosina 2002-2005 järjestetyn Haastamme työympäristökilpailua käsiteltiin seminaarissa torstaina Helsingissä. Teknologiateollisuus ry:n Osmo Knaapi avasi tilaisuuden ja johti puhetta. Heti alkuun Knaapi kiitteli työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä, Työturvallisuuskeskusta, Työsuojelurahastoa, osallistujayrityksiä ja asiantuntijana toiminutta 3T Ratkaisut Oy:tä hyvin toimineesta yhteistyöstä.
Kuva oikealla: Osmo Knaapi Teknologiateollisuudesta toimi seminaarin puheenjohtajana.
Ari Sipilä: Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät
Teknologiateollisuus ry:n apulaisjohtaja Ari Sipilä valotti esityksessään toimialan tilannetta ja tulevaisuutta niin Suomessa kuin globaalistikin. Toimialan merkitys on Suomelle suuri - viennin arvossa mitattuna osuus on 60 %, työvoimasta välilliset vaikutukset huomioiden vähintään neljännes. Sipilä totesi erityisesti kone- ja metallituoteteollisuuden olevan hyvässä vedossa. Sen tilauskanta maaliskuun 2006 lopussa oli historiansa paras. Samaan hengenvetoon Sipilä kehotti katsomaan tulevaisuutta kriittisesti. Suuret ja kehittyvät maat, etunenässä Kiina, USA ja Intia ovat tutkimusten mukaan vetovoimaisempia investointimaita myös T&K puolella, jota Suomesssa on pidetty vahvimpana alueenamme. Suomessa teknologiateollisuuden aineelliset investoinnit ovat vuodesta 2003 saakka olleet enimmäkseen kapasiteettia uudistavia. Uuteen tuotantokapasiteettiin ei juurikaan olla satsattu.
Selkeänä taloutta uhkaavana riskinä Ari Sipilä näki USA:n kiihtyvän ulkomaisen velan kasvun. Erityisesti Kehittyvät maat rahoittavat yli varojensa eläviä jenkkikuluttajia. Jos sijoittajat yhtäkkiä suuntaisivatkin rahansa muihin kohteisiin, ajautuisi USA:n talous taantumaan tai lamaan. Tämä puolestaan hidastaisi kehittyvien maiden talouksia, ja vaikutukset kantautuisivat Suomeen asti.
Teknologiateollisuuden toimiala olisi Suomessa kasvanut jopa nykyistä nopeammin ilman ongelmia tuotannollisen työvoiman saannissa. Sipilä esitteli tutkimusta, jonka mukaan 40 %:lla metallialan yrityksistä oli ollut rekrytointivaikeuksia vuonna 2005. Kaikkien toimialojen keskiarvoluku oli 10 %. Suoranaisesta työvoimapulasta oli kärsinyt yli viidennes metalliyrityksistä. Suurin syy oli osaamisen puutteessa - joko sopivaa koulutusta ei löydy tai työkokemus on riittämätön. "Mutta viime keväänä ensimmäisen kerran minun urallani ammatillisen koulutuksen suosio kasvoi ja lukion väheni", päätti Sipilä esityksensä toimialan kannalta positiiviseen tietoon.
Ari Sipilä Teknologiateollisuus ry:stä hahmotteli globaalin tilanteen vaikutuksia Suomelle.
Jukka Tiihonen: Kilpailun vaikutukset
Teknologiateollisuus oli tehnyt vuotta 2005 koskevan tapaturmakyselyn jäsenilleen. Haastamme kilpailussa projektipäällikkönä ollut Teknologiateollisuuden Jukka Tiihonen kertoi vastauksia saadun 211 työpaikalta, joista noin kolmannes oli Haastamme kilpailuun osallistuneita. Vastanneissa työpaikoissa työskentelee yli 41 000 työntekijää. Tapaturmataajuuden keskiarvoksi kysely antoi 33,4 kpl miljoonaa työtuntia kohti. Tapaturmapoissaolotunteja per työntekijä oli ollut keskimäärin 5,9 vuodessa, eli käytännössä saman verran kuin Haastamme-kilpailussa vuonna 2004. "Luvut eivät juuri muutu vaikka laskennassa eroteltaisiin Haastamme-kisaan osallistuneet yritykset ja muut", totesi Tiihonen. Pitkän aikavälin tilaston Tiihonen yksinkertaisti, että 25 vuodessa on tultu alas kahden päivän tapaturmapoissaolosta (tuntia/hlö/vuosi) nykyiseen yhteen päivään. Mielenkiintoinen oli myös Tiihosen kaavio, joka kertoi Haastamme kilpailuun lähteneiden yritysten olleen v. 2001 tapaturmien osalta aavistuksen keskimääräistä heikompia. Kolmessa vuodessa kilpailuun osallistuneet pudottivat poissaolojaan yli kolmenneksen muiden pysyessä paikallaan. Lopuksi tuloksia pohtinut Tiihonen katsoikin kilpailun selvästi vauhdittaneen mukana olleiden turvallisuuskehitystä.
Tilastot kertoivat kilpailun vaikutuksista - esittelijänä Teknologiateollisuuden Jukka Tiihonen.
Juhani Kalmi: Kone Industrialin reseptit
Yritysesimerkit aloitti Juhani Kalmi Kone Industrialin Hyvinkään tehtailta. Hän kertoi, millä elementeillä Kone on saavuttanut nykyisen turvallisuustasonsa. Pohjana on 0-tapaturmaa-ajattelutapa. Johdolle tämä näkyy velvoitteena raportoida kaikki vakavat tapaturmat 24 tunnin kuluessa yhtymän toimitusjohtajalle. Lattiatasolla turvallisuutyötä tehdään mm. Elmeristä räätälöidyllä havaintomittarilla. Kehittämistäkin vielä on, sillä läheltäpiti tilanteita ei saada riittävästi talteen. Toisaalta epävirallisesti näitä nousee esiin säännöllisillä turvallisuuskierroksilla.
Tapaturmamittarina Koneella on yli 1 päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti. Luku on saatu putoamaan vuoden 2001 30:stä 10:een. Juhani Kalmi näki, että kilpailulla on ollut tässä kehityksessä roolinsa. Ulkopuolinen arviointi, Vertailu muihin ja tiedon lisääntyminen eri organisaatiotasoilla olivat tärkeitä. "Henkilökohtaisella tasolla mukavasti mieltä lämmitti myös sarjavoittojen tuomat henkilökohtaiset kiitokset toimitusjohtajalta", hymäili Juhani Kalmi esityksensä lopuksi.
2-kertaisen Haastamme-voittajan reseptejä esitteli Juhani Kalmi Koneelta.
Matti Nieminen: Työsuojelu osaksi bisnestä Steris Finn-Aqualla
"Vanhalla tavalla toimiminen tuli tiensä päähän", tiivisti puheessaan Steris Finn-Aquan työsuojelupäällikkö Matti Nieminen yrityksensä 2000-luvun alun turvallisuustoiminnan. Työsuojelu oli irrallaan bisneksestä - mm. työsuojelutoimikunta oli lähinnä kahvikerho ilman päätäntävaltaa. Vuodet 2003-2004 olivat voimakasta muutoksen aikaa. Konsernissa käynnistyi Safety Excellence-ohjelma ja Steris lähti mukaan sekä Haastamme kisaan että 0-tapaturmaa foorumiin. Tämän jälkeen seurasivat DuPontin ja 3T Ratkaisujen laajat turvallisuuskoulutukset. Koko henkilöstö sai mm. koulutuksen vaarojen arviointiin. Samalla aktivoitiin vaaratilanteiden ilmoittamista. Elmeri+ havainnointi oli käytössä jo vuosituhannen alussa, mutta vain ts-organisaation työkaluna. "Silloin oli turha toivo saada esimiehiä havainnoimaan, nyt systeemin hyötyjä ei kukaan kiistä", korosti Nieminen. Havainnointikierroksia tehdään vuosittain jo 365 kpl, joka on paljon kun työntekijämäärä Tuusulassa on 211.
Turvallisuuskulttuurin muutos näkyy myös tapaturmamäärissä. Vielä vuonna 2001 tehtaalla sattui 22 poissaoloon johtanutta turmaa, viime vuonna 2 kpl ja tänä vuonna ollaan pyöreässä luvussa nolla. Nyt kun työympäristö alkaa olla kunnossa, aikoo Steris Matti Niemisen mukaan panostaa entistä enemmän yksilöiden turvalliseen toimintaan, mm. työsuojeluvarttien avulla.
Matti Nieminen, Steris Finn-Aqua, kertoi hyviä tuloksia tuottaneista toimenpiteistä turvallisuuden eteen.
Puheenvuorot: Kiitoksia hankkeen tuloksille, huolta jakautumisesta
Seminaarin lopuksi käytiin keskustelu, jota johdattelivat puheenvuoroillaan Juha Pesola Metalliliitosta, Jari-Pekka Suokas Toimihenkilöunionista, Seppo Pekkala Turun ja Porin työsuojelupiiristä sekä Mika Santonen Työturvallisuuskeskuksesta. Puheenvuoroissa toisaalta kiiteltiin hankkeen tuloksia ja yhteistyömallia, mutta oltiin toisaalta huolissaan yritysten jakautumisesta turvallisuudenkin alueella huippuihin ja taantuviin yrityksiin. Kilpailu oli kuitenkin avoin ja edisti vapaaehtoisesti mukaan lähteneissä yrityksissä lainkin edellyttämää turvallisuusjohtamista. Saavutusten pysyvyydestä Seppo Pekkala totesi oivasti, että "3 vuoden rypistys osallistujayrityksissä ei voi kadota yhtäkkiä taivaan tuuliin kilpailun päätyttyä."
Hankkeen "jälkihoitona" toteutetaan vielä vuonna 2007 seurantamittaus, johon pyritään saamaan mukaan myös muita kuin Haastamme-kilpailuun osallistuneita yrityksiä.
Seppo Pekkala, Juha Pesonen ja Mika Santonen johdattelivat lopuksi käytyjä keskusteluja
(Turvallisuusuutiset.fi)